Sunn sopii talveen

Huono alku tuttavuudelle, kun ravintola on keskellä rakennustyömaata ja sinne mennäkseen joutuu tasapainoilemaan ratikkakiskoja ja ajorataa pitkin. Se on ollut kolmisen viikkoa toimineen ravintola Sunnin ja muutaman muunkin Senaatintorin yrityksen kohtalo. Rakennus- ja avajaisaikataulut eivät osuneet yksiin.

Sinä iltana alkoivat vielä helteet, joten kansa oli hakeutunut terasseille, ei tänne.

Tyhjyys ei lannistanut Sunnin reipasta, kansainvälistä henkilökuntaa. Tarjoilija tuli esittelemään ihmettä, joka tapahtui, kun ikkunat avattiin Senaatintorille. Onpa näkymä ja äänimaailma.

Toisessa kerroksessa on tähän saakka toiminut virasto, nyt on sokkeloinen Sunn, joka lupaa olla auki 365 päivää vuodessa. Paikka on kimpassa Café Engelin kanssa.

Sunn on hyvä nimi ravintolalle. Se on perua tässä korttelissa toimineelta kauppiaalta ja sopii suuhun ja herättää uteliaisuutta.

Siemailimme liian makeaa tyrniliköörin ja kuohuviinin sekoitusta ja katselimme mukavan suppeaa listaa. Alkuruuaksi valikoitui toiselle kasviskeitto (8 e), joka ei ollut puhdasoppinen gazpacho, mutta sinnepäin, ja munakoisolisäkkeineen maukas. Rakenne oli turhan tymäkkä, mutta listan lupaus sopan kolmen asteen lämpötilasta puhutteli.

Toinen ruokailija söi erinomaista, suolavedessä tiukaksi tiivistettyä jääkellarin lohta sinappivaahdon kera (9,20 e).

Pääruuaksi tilattu haukimureke (14,40 e) tutisi hauskasti raitiovaunun kolistellessa ohi. Hyvänmakuinen, mutta aika suolainen annos, jonka kastikkeen hapokkuus oli peräisin tomaatista.

Paistetun maksan paksuudeksi oli listalla ilmoitettu jämptisti 2 cm ja hinnaksi 15,70 e.

Rahastuksen makua oli siinä, että listalla tarjottiin erikseen lisäkkeitä hintaan 3,50 e. Maksaa jo saatteli juuressose, eikä lisäke ollut tarpeen. Lisäkesalaatin vadelmavinegretti oli pullosta, eivätkä pari tuoretta vadelmaa parantaneet vaikutelmaa.

Jälkiruokalistalta toinen ruokailija, karppaaja, poimi pelkät parfaitia saattelevat kesämarjat, mutta joutui maksamaan myös parfaitista. Petit fours oli hinnoiteltu näppärästi: yksittäin 3 e, kolme 8 e. Pikku uunit olivat taidokkaita, mutta turhan kookkaita.

Kahviin päästyä meno vain parani. Oli oikein ohjelmanumero, kun eteen tuotiin näyttävä japanilainen keitin, jossa kahvisammio käännettiin kaksi kertaa ylösalaisin (kuva Nyt-liitteen sivulla 3). Hyvää ja tuoretta kahvia tuli.

Plussaa myös Sunnin juustovalikoimasta. Jos viinivalintamme olisi ollut onnistuneempi, kenties juustonokare Suomesta, Ranskasta, Italiasta tai Espanjasta olisi houkutellut. Nyt ei suositeltu chianti sopinut hauen kanssa alkuunkaan. Talon punkku maksan kanssa menetteli.

Sunn osoittautui ilmoituksensa mukaiseksi "oman rahan bistroksi". Näinkin runsas ateria kahdelle jäi alle satasen.

Tämä bistro odottaa selvästi talvea, jolloin kristallikruunuihin sytytetään kynttilät eikä kolhoa muovimattoa huomaa. Keittiöstä kiidätettiin kupposet kehitteillä olevaa kylmän ilman kuumaa ja mausteista maitojuomaa. Ovat ajoissa liikkeellä.

Entä sitten Sunn seuraavana sunnuntaina? Kävijä joutui yhä kahlaamaan sepelissä.

Brunssin asiakkaat näkyivät silti löytäneen Sunnin. Puolelta päivin paikka oli melkein täynnä.

Tähdet: 3

Aleksanterinkatu 26, 2. kerros

www.ravintolasunn.fi

avoinna ma-pe 10.30-24, la 9-24, su 9-22

p. 010 2312 800

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi