Tuhkasta nousee Flada

Brunssit ovat näköjään tehneet uuden tulemisen, koskapa niitä tarjoillaan vähän siellä ja täällä.

Tämä paikka voisi olla ihan mistä tahansa isommasta kaupungista läntisellä pallonpuoliskolla. Vaatimaton tila, muka muuriseinää, mustat liitutaulut.

Kaksi pientä liikehuoneistoa on yhdistetty kekseliäästi, se näyttää hyvältä. Asiakaspaikkoja noin 30. Huonoa oli ainakin brunssilla aika kovalla jumputtava taustamusiikki.

Sen aiheuttamaa mieliharmia eivät lievittäneet edes suuren maailman malliin tilatut cavalasilliset, à 3,50 e.

Fladaa voi kiittää nimestä. Kalevankatu on aikoinaan ollut Vladimirinkatu ja stadilaisen kansan suussa siis Flada tai Fladda.

Täyttä on, mutta vasta brunssin päätteeksi ilmenee, että kuhisevan suosion selittääkin jokin kuponkitarjous, kaksi kahdellakympillä tai sinnepäin. Vakiohinta on 16,50 e. Painetusta menusta päätellen brunssilautanen oli se sama kumpaankin hintaan. Oli lihaisa lautanen, kalaversio, ja näkyipä jossakin pöydässä lihaton mutta sitäkin juustoisempi muunnelma.

Brunssi oli vähän tylsä, tylsempi kuin taannoinen iltavierailu Fladassa antoi odottaa.

Vaikkapa Manhattanilla, brunssien syntysijoilla, tämäkin ateria olisi hoidettu toisin.

Esimerkiksi mehu. Valmiin pullotavaran, olkoon vaikka Raikastamon luomuomenamehua, sijasta olisi toivonut vastapuristettua appelsiinimehua. Se olisi tullut epäilemättä ravintolalle halvemmaksikin.

Lihavaihtoehto sopii kuin nakutetusti krapula-ateriaksi, sanoi seuralainen, ennen kuin ehti maistaa kahdenlaista makkaraa, pekonia, munakasta. Ja sitten yhdentekevää mättöä, kinkkuviipaleita, tomaattia, kurkkua ja jääsalaattia, joilla lautanen oli täytetty.

Kalavaihtoehdossani oli kahdella tavoin valmistettua norjanlohta, lämminsavustettua ja graavia. Muuten tarjonta oli sama eli sinänsä hyvin valmistettu mutta turhan suolainen munakas – ja sitten se mättö.

Oli kaksi sämpylää ja croissantit, mutta voita piti hoputtaa. Marmeladia ei ollut.

Kaiken päälle tuotiin makeaa purkkijogurttia pikkulasilliset. Mutta suuren maailman malliin kahvia käytiin kaatamassa brunssin alusta loppuun.

Ilta-aterian mukava muisto syntyi mainiosta savuporokeitosta, 8,50 e, harvinaisen raikkaasta caesarsalaatista, 7,80 e, moitteettomasta paistetusta ankanrinnasta kahvinmakuisen kastikkeen kanssa ja eco malbec -viinilasillisista.

Muutenkin täsmävalikoima viinejä ja oluita puhutteli, samoin uuteen pikkupaikkaan sopiva palvelu.

Flada mainostaa olevansa ravintola Helsingen tuhkasta noussut. Paikkaa pyörittää Jarmo Salonen, joka aikaisemmin vuokrasi Helsingin kaupungilta Helsingeä.

Totta tosiaan, lisää sympatiaa! Vanhankaupunginkosken saaressa sijaitsevalla ravintolalla oli paljon ystäviä eritoten kesällä. Loppuaikoina tilausravintolana toiminut paikka tuhoutui tulipalossa viime helmikuussa.

Myös Flada keitraa paljon ja sulkee silloin herkästi kesken iltapäivää, esimerkiksi "paikkojen järjestelyn" vuoksi. Nyttemmin näistä sulkemisista sentään ilmoitetaan Facebookissa.

Tähdet: 3

Kalevankatu 13

www.flada13.fi

Avoinna ma–to 11–21, pe–la 11–24, su 11–20. Lounasta arkisin 11–14, brunssi la–su 11–14.30. p. 010 8322 600

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi