Huokeaa kaukomatkailua

Hamstraajan, pakastajan ja säilöjän vuodessa ollaan ajassa, jolloin pitää tehdä tilaa uusille aarteille. Pakastimessa on murikka edellisen syksyn hirvikäristystä. Kaivan lihan esiin ja laitan kuudeksi minuutiksi mikroon sulatukseen. Jäinen hirvi pehmenee niin, että siitä saa millinohuita siivuja.

Mutta kaapissa on liian vähän perunoita muusin tekemiseen. Se aiheuttaa kokeileva keittiö -kohtauksen. Mogulien hengessä lennän Intiaan, viidensadan vuoden taakse metsästyskauteen.

Kuorin ja pilkon potut, hienonnan valkosipulinkynsiä ja palan inkivääriä. Nahistuvan tomaatin ja paprikan jäänteet pistän kuutioiksi.

Sitten kaivelen maustelaatikkoa. Kaatelen kippoon curryjauheen jämät, neilikkaa, kanelia, juustokuminaa, vuorisuolaa, jotain tummanpunaista, missä lukee "roasted curry", kurkumajauhetta ja muutaman kardemumman kodan. Jauhan morttelissa neljä kuivattua chilipalkoa ja lisään mausteisiin. Toiseen kippoon kaadan pussinpohjallisen mantelijauhoa ja paahdettua sipulia. Tuoksut vievät syvemmälle itään.

Mikro sanoo pling. Teroitan veitsen ja viipaloin hirven käristyskuntoon. Tulee hiki ja tukikäsi jäätyy. Molempiin auttaa jääkaapista löytyvä Pinot Grigion pohja.

Laitan kuumaan pannuun silavatuubin – kertakaikkisen nerokas keksintö: perät ja suomalaista kirnuvoita. Hirvilihat pannulle ja kääntelemään! Annan nesteen haihtua, ja käristelen viipaleet niin tummiksi kuin uskallan.

Riisi on loppu. Pahus. Mutta durumjauhoja on: niistä saa nuudeleita. Kokeileva kokki matkaa Malesian rannikolle.

Ripsautan pannulle viipaloidut ainekset ja mausteet, hieman kalakastiketta, puoliksi kuivuneen limetin mehun, kimpaleen fariinisokeria. Chilihöyry yskittää.

Lisään parasta ennen -päivän ohittanutta kuohukermaa, korianteritahnaa, epämääräistä kiinalaista papusosetta ja tomaattimurskan jämät.

Kymmenen minuutin päästä nuudelitaikina on valmis. Kaulin ja vetelen pastakoneen läpi ja siivutan tuolinselkämyksille kuivumaan. Nuudelit kiehumaan.

Hirvicurryn suolantarkistus. Tunnissa pala riistaa, epälukuinen joukko pussinpohjia, jämiä ja muita nuupahtaneita aineksia on muuttunut pehmeiksi nuudeleiksi ja höyryäväksi curryksi, joita kehtaisi silmää räpäyttämättä tarjota mogulille. Kaappi on tyhjempi tulevia jemmailuja varten. Lisäksi olen mielessäni kulkenut Aasian maustebasaarien ja ruokakojujen kujat.

Helsingin Sanomat | hs.ruoka@sanoma.fi