Viidenneshehtaarin myytti

Suositun laskelman mukaan kasvissyöjä elää 0,2 hehtaarin tuotolla vuodessa, kun lihansyöjä tarvitsee siihen 1,4 hehtaaria. Väittämä on, että planeetta elättää kyllä kymmenen miljardia kasvissyöjää mutta alle miljardi lihansyöjää.

Minun, keski-ikäisen valkoisen miehen, joka muutenkin vastaa kaikesta pahasta, on siis ryhdyttävä kasvissyöjäksi.

Viisitoistavuotias tuttavalapsi, nuori nainen, ryhtyi. Jätti ravinnostaan pois proteiinit ja eläinrasvat, koska se on planeetan kannalta oikein. Lehdessä luki niin ja laskelma todisti sen. Muut rasvat hän on pudottanut pois jo aikaisemmin, koska ne lihottavat ja ovat epäterveellisiä. Tärkeässä kasvuvaiheessa teini luopui välttämättömistä aminohapoista ja hermosoluille olennaisista rasvoista. Taustalla on halu tehdä hyvää yhteisen maailman eteen.

Väittelen mieluusti ruuasta. Lempikumppanini on tupakoiva vegaani, jolla on huonoista oloista pelastettu koira. Kun hän synkästi hymähtäen mulkoo sekasyöjän lautastani, huomautan naristen tupakan kaatavan sademetsiä siinä kuin pihvifarmit. Koira taas hotkii hirveiden geenifarmien jätelihat valmisruokina.

Yleisenä totuutena levitetty hehtaarilaskelma ei kestä tarkastelua. Maan teoreettinen tuotto, puoli kiloa kasviksia päivässä, voi pitää elossa. Onko se elämää? Ydinkysymyksiä on, millä 0,2 kertaa kymmenen miljardia hehtaaria maata lannoitetaan. Puhumalla paskaa pellon laidalla?

Entä missä muut lajit elävät, kun planeetan jokainen kuutiosentti multaa pakotetaan pukkaamaan ihmisille ruokaa?

Nykymaatalous, lannoittaminen ja kuljetukset perustuvat öljyyn. Kun se loppuu, loppuu ruoka. Ainoa tapa sekä pitää yllä maaperää että tuottaa ravintoa on yhteiselo viljeltävien kasvien ja tuottavien eläinten kanssa. Kestävä kantokyky merkitsee kullekin alueelle soveltuvia monipuolisia maatiloja ja vuoroviljelyä. Eettisesti tuotettu liha ei ole murhaa. Se on elämää. Myös kasveille.

En hyväksy nykyaikaisia lihatehtaita enkä lääninkokoisia soijapeltoja. Kannatan ihmisen ja ympäristön kokoista mittakaavaa. Riistomaatalouden ja väestönkasvun takana häämöttää tuttu talouskasvun logiikka. Se syö röyhtäillen itsensä ja siinä ohessa kaiken muun.

Helsingin Sanomat | hs.ruoka@sanoma.fi