Helsinki tarjoaa nuorille useita mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon

"Nuoret tarvitsevat omia kaikille avoimia keskustelufoorumeita, joissa he voivat nostaa esiin itseään askarruttavia kysymyksiä."

Nuorisolautakunta päätti 27. 1. yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle nuorten vaikuttamisjärjestelmää Helsinkiin. Uutisointi asiasta on ollut osin harhaanjohtavaa. On luotu kuvaa, että nuorisolautakunnan esityksen ydin olisi nuorten vuosittainen keskusteluareena Nuorisofoorumi, joka olisi ristiriidassa nuorten esityksen kanssa kouluvaaleilla valittavasta nuorisovaltuustosta.

Nuorisolautakunnan esitys perustuu perinpohjaiseen valmisteluun, johon myös nuoret ja nuorten järjestöt ovat osallistuneet. Valmistelussa arvioitiin Helsingin nykyistä osallistumisjärjestelmää ja perehdyttiin muun muassa kouluvaaleilla valittavaan nuorisovaltuustomalliin. Laaja kansainvälinen tutkimus ja kokemus muista pohjoismaista osoittavat, että on tarpeen kehittää järjestelmä, joka antaisi mahdollisimman monelle nuorelle vahvan osallistumiskokemuksen, tarjoaisi matalan kynnyksen toimintamahdollisuuksia ja rakentaisi säännöllisen ja elävän vuorovaikutuksen päätöksentekijöiden kanssa.

Nuoret tarvitsevat omia kaikille avoimia keskustelufoorumeita, joissa he voivat nostaa esiin itseään askarruttavia kysymyksiä. Koulujen oppilaskuntien on hyvä kokoontua pohtimaan kouluelämän kysymyksiä. Samalla nuorille on tarjottava mahdollisuuksia lähteä itse tekemään näille asioille jotain esimerkiksi teema- ja toimintaryhmien kautta.

Nuorisolautakunnan esityksen mukaan nuoret valitsevat myös keskuudestaan hallituksen, joka on yhteydessä kaupungin päätöksentekijöihin ja jota päätöksentekijät voivat kuulla käsitellessään nuoria koskevia asioita. Vastoin julkisuudessa esiintynyttä käsitystä Nuorisofoorumit ovat siis vain yksi osa laajempaa osallistumiskokonaisuutta.

Monissa kunnissa nuorisovaltuustot ovat nostaneet nuorten asioita hyvin esiin, ja ne ovat toimineet hyvinä demokratiakouluina niihin osallistuneille nuorille. Mutta ongelmiakin on ollut. Kouluvaalien rajoituksena on, että osallistumiskokemus jää ohueksi. Kun kerran kahdessa vuodessa äänestää henkilöä, josta usein ei paljoakaan tiedä ja joka ei yleensä edusta puolueen tapaista kollektiivia, ei voi syntyä kovin vahvaa kokemusta kunnan asioihin vaikuttamisesta.

Nuoret sitoutuvat toimimaan nuorisovaltuustossa kahden vuoden ajan; se on monelle yllättävän pitkä aika. Samalla toiminnan rajoittuminen lausuntojen antamiseen ja nuorten omaan vapaa-aikaan vaikuttamiseen – usein melko pienen budjetin puitteissa – turhauttaa nuoria. Usein tuloksena on nuorten edustamisen jääminen melko pienen aktivistiryhmän varaan. Nuorisolautakunnan esityksessä nuorten suuria kokouksia järjestetään vuosittain, jolloin nuoret voivat sitoutua lyhytaikaisempaankin toimintaan.

Nuorten toimintaryhmiin voi tulla mukaan koska tahansa ja kuka tahansa, joten toiminta ei kovin helposti jää muutamien pitkäjänteisten aktivistien varaan. Vuosittain valittava nuorten hallitus sitä paitsi on eräänlainen nuorisovaltuusto, joka vie nuorten hankkeita eteenpäin ja osallistuu halutessaan nuoria koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kunnassa. Hallintokunnat voivat myös oma-aloitteisesti konsultoida sitä. Ehkä nämä mallit eivät sittenkään ole niin kovin erilaisia.

Vaikka kouluvaaleja ei järjestetäkään, nuorten tietoja ja taitoja edustuksellisessa demokratiassa toimimisesta pitää edelleen vahvistaa. Se tapahtuu parhaiten osana demokratiakasvatusta, jota kouluissa, nuorisotaloissa ja nuorisojärjestöissä Helsingissä jo tarjotaan.

Nuorisolautakunnan mallin ytimenä on nuorten oman kansalaisvaikuttamisen tukeminen ja vuorovaikutus päätöksentekijöiden kanssa. Tästähän on kyse, kun suuret edustuksellisen demokratian järjestelmät, kuten Helsingin kaupunki, parhaillaan etsivät kansalaiskuulemisen uusia muotoja.

Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi