Itämeri-sitoumukset jäivät laihoiksi

Presidentti Halonen: Suomen ja Venäjän yhteistyö auttanut Kaliningradin puhdistamohankketta.

Itämeren rantavaltioiden vuosi sitten antamat sitoumukset rehevöityneen, vaarallisten aiheiden kuormittaman ja vilkkaasti liikennöidyn meren pelastamiseksi ovat edenneet verkkaisesti ja jääneet muutenkin laihoiksi.

Kouriintuntuvat toimet esimerkiksi maatalouden päästöjen vähentämiseksi puuttuvat.

Rantavaltiot esittelivät hankkeidensa etenemistä Helsingissä torstaina.

Vaikka valtaosa valtioiden sitoumuksista sisältyy jo aiemmin sovittuihin ohjelmiin, presidentti Tarja Halonen oli tyytyväinen huippukokouksen antiin: "Kyllä tässä hurjaan suuntaan on menty. Se, että joukossa on jokunen epäonnistuminen, osoittaa, että olemme olleet realistisia."

Halonen välitti kokousvieraille terveiset Venäjän pääministeriltä Vladimir Putinilta: "Keskustelin Putinin kanssa puhelimessa, ja hän lupasi, että seuraava Itämeri-kokous järjestetään Venäjällä."

Halonen korosti muutenkin Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä: "Se on auttanut myös siihen, että Kaliningradissa on päästy taas vauhtiin."

Keskeneräiseksi jääneen Kaliningradin jätevedenpuhdistamon rakentaminen on jatkumassa. Puhdistamolla on suuri vaikutus Itämeren tilaan, sillä nykyisin kaikki kaupungin jätevedet lasketaan sellaisenaan mereen.

Sitoumuksia arvioineen Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Seppo Knuuttilan mukaan suurin osa val–tioiden sitoumuksista liittyy 2007 hyväksyttyyn Itämeren suojelukomission Baltic Sea Action Planiin tai EU-maiden hyväksymään strategiaan:

"Tämä vie pohjan esimerkiksi Puolan sitoumuksilta. Puola sai EU:n myötä samat velvoitteet kuin muutkin, mutta nyt välttämättömyydestä tehdään hyve."

Puolan ympäristönsuojeluviraston päällikkö Andrzej Jagusiewicz painotti esityksessään maan ponnistuksia jätevesien puhdistuksen tehostamiseksi ja sitä, että maa aikoo poistaa jätevesien ravinteista vähintään 75 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

Knuuttila muistuttaa, että EU-maat ovat sitoutuneet isompiin päästövähennyksiin: 80 prosenttia fosforista ja 70–80 prosenttia typestä.

Maatalouden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan täysin uusia keinoja. "Toistaiseksi vain Tanska on pystynyt osoittamaan, että sen toimet maatalouden päästöjen vähentämiseksi tehoavat."

Knuuttila harmitteli sitä, että valtaosa sitoumuksista liittyi Itämeren tunnetuimpaan ongelmaan, rehevöitymisen. "Kouriintuntuvia sitoumuksia haitallisten aineiden vähentämiseksi ei ollut, ja taka-alalle jäivät myös luonnon monimuotoisuus ja suojelu. Saksa on ainoa maa, joka ilmoitti tavoitteeksi ylikalastuksen hillitsemisen."

Merkittävimpiä sitoumuksia on Knuuttilan mukaan John Nurmisen Säätiön sitoumus vähentää 2 500 tonnia meren vuosittaista fosforikuormitusta. Tämä kattaisi 30-40 prosenttia Itämeren suojelukomission tavoitteesta.

Säätiö on toteuttanut hankettaan Pietarissa, ja jätevesistä on poistettu tuhat fosforitonnia. Toiminta on alkanut myös Baltiassa, Valko-Venäjällä ja Puolassa.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen muistuttaa, että lukuisiin sitoumuksiin perustuva huippukokous on ideologialtaan hieno asia, mutta vaikuttavuus on kyseenalainen.

"Kun erilaiset hankkeet ovat toistensa ääripäitä, niiden vaikuttavuus jää helposti epäselväksi."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi