SANOMALEHTIVIIKKO2011

Poliisikaan ei mene Kannagi Nagarin lähiöön, jos ei ole pakko

Kastittomien ruma maailma

Moni kääntyy kristityksi päästäkseen eroon kastittomuudesta.

Chennai. "Olen asunut yli kaksikymmentä vuotta Chennaissa, enkä ole koskaan käynyt täällä", taksikuski  sanoo,  kun käännymme päätieltä Kannagi Nagarin lähiöön.

Hän ei ymmärrä, miksi tänne pitää ylipäätään ajaa. Hän on kuullut, että Kannagi Nagarissa poltetaan autoja.

Kannagi Nagar on Intian itärannikolla sijaitsevan bisneskaupunki Chennain eli entisen Madrasin betonilähiö, jossa asuu pelkästään daliteja eli kastittomia ja alimpiin kasteihin kuuluvia. Perheitä on 15 000, ja heidät on ahdettu tänne viime vuosien aikana, kun dalitien asuinalueita on jyrätty mataliksi bisnespuistojen ja vauraampien asuinalueiden tieltä.

"Ihmiset on tuotu tänne yhteensä 66:lta asuinalueelta", Kannagi Nagarissa asuva 24-vuotias sosiaalityöntekijä Santhome sanoo.

Hänen perheensä kärrättiin tänne joulukuussa 2004, kun Kaakkois-Aasian tsunami pyyhkäisi heidän asuntonsa matalaksi Tamil Nadussa, Intian itärannikolla.

"Täällä ei ole mitään", Santhome sanoo. "Ei sairaalaa 15 000 perheelle, ei edes julkista terveyskeskusta. Vain yksityinen terveyskeskus, mutta se on huono. Joudun maksamaan sata rupiaa joka kerta sinne mennessäni, mutta minua ei paranneta."

Santhomea elämä on koulinut. Hän sai poikansa 14-vuotiaana ja tyttärensä 15-vuotiaana, ja pian tsunami hukutti talon. Nyt hän asuu lähiössä, jonne poliisi astuu vain erityisen  vakavien rikosten jälkeen.

"Täällä juodaan paljon alkoholia. Jos mies tienaa hanttihommilla sata rupiaa, ei hän anna sitä perheelleen vaan juo sen", Santhome sanoo.

Se on helppo uskoa. Kännisiä ukkoja näkyy ympärillä useita. "Kun ihmisiä tulee 66 alueelta samaan lähiöön, syntyy valtataisteluja. Täällä on paljon väkivaltaa, paljon murhia. Eivät ihmiset ole täällä turvassa."

Moni Kannagi Nagarin daliteista on käännynnäisiä kristittyjä. Kastilaitos perustuu hindulaisuuteen, ja moni on yrittänyt päästä kastilaitoksesta irti kääntymällä kristityksi. Se ei tietenkään onnistu. Heistä on tullut kristittyjä daliteja.

"Moni täällä ihailee [kastittomien kansanjohtajaa] Ambedkaria, mutta minun ainoa sankarini on Jeesus", Santhome sanoo. "Ei se kääntyminen kristityksi sinänsä mitään  auta.  Mutta  Jeesus auttaa."

Entä auttavatko poliitikot? Osavaltiovaalit ovat huhtikuussa. Yhden kerrostalon päätyyn on maalattu Tamil Nadun pääministeri M. Karunanidhi ja varapääministeri, Karunanidhin poika M. K. Stalin. He ovat nousseet valtaan köyhän kansan äänillä.

"Täällä äänestetään opposition AIDMK-puoluetta", Santhome sanoo. "Mutta politiikka on vain peliä. En halua puhua siitä."

Kannagi Nagarista lähtöisin oleva entinen Hindu-lehden pilapiirtäjä Jaya Chandran pudistelee päätään, kun puhe kääntyy poliitikkoihin: "Kuule, miten luulet hallituksemme haluavan kehittää tätä aluetta?"

Eipä mitenkään, kai. "Olet sataprosenttisen oikeassa."

Taksikuski ja Action Aid -järjestön katutyöntekijä ajavat meidät Kannagi Nagarin "huonommalle puolelle". Sen sanotaan olevan alue, jossa tehtäviä murhia ei koskaan tutkita.

Hiekkatien molemmin puolin on kerrostalonrähjiä. Naiset jonottavat pumppukaivoilla täyttääkseen kanisterinsa juomakelvottomalla vedellä. Viheralueita ei näy, eikä palveluita. Muutama puu on istutettu tien varteen.

"Kannagi Nagarissa tapahtuu paljon ihmissalakuljetusta. Tiedämme sen, mutta meillä ei ole välineitä sen tarkempaan selvittämiseen, koska sitä ei tee poliisikaan", sanoo Action Aid -järjestön projektipäällikkö Vanessa Peter.

"Perheet eivät voi puhua siitä, että heidän tyttärensä katoaa. Se on häpeä tamilikulttuurissa. Mieluummin sanotaan, että tyttäremme on kuollut."

Autosta kielletään astumasta ulos. Taksikuski pelkää, että asukkaat innostuvat polttamaan hänen autonsa. Lopulta valokuvaaja, lähes kaksimetrinen syntyperäinen eteläintialainen, saa luvan tehdä hyppäyksen kadulle. Puolen minuutin jälkeen ensimmäinen känniläinen on hänen rinnuksissaan.

Hiekkatiellä vastaan astelee kaksi aseistettua poliisia, joiden ympärillä on kiihtynyt miesten ryhmä. On ilmeisesti tapahtunut jotakin vakavaa, koska poliisit ovat ylipäätään paikalla. Ulos ei saa taaskaan astua, taksikuski ei halua edes pysäyttää autoa.

Poliisit ja heidät ympäröinyt mieslauma katoavat kerrostalon takapihalle. Taksikuskilla on kiire pois, sillä aurinko laskee Tamil Nadussa aikaisin, ja pimeällä Kannagi Nagarissa ei halua olla kukaan ulkopuolinen. Se ei Chennain keskiluokkaa tosin haittaa. Moni heistä ei ole Kannagi Nagarista koskaan kuullutkaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.ulkomaat@sanoma.fi