10.2.2011 3:00
Usein tuntuu, että suurin osa suomalaisista nuorista on kyllästyneitä elämäänsä. On työttömyyttä, ongelmia koulutuksen tai mielenterveyden kanssa. Meidän on vaikea päästä mukaan pyörivään yhteiskuntaan, ja totta kai se masentaa. En voi kuitenkaan ymmärtää, miksi me kävisimme istumaan hiljaa odotushuoneeseen, kun tekemistä riittäisi.
Tulevat eduskuntavaalit hädin tuskin kiinnostavat ikäisiäni nuoria, vaikka syytä olisi. Tiedän kokemuksesta, että on mukava istua Kalliossa baarissa jauhamassa yhteiskunnallisista ongelmista, mutta nämä asiat pitäisi muistaa aamullakin.
Nyt jos koskaan meidän kannattaisi toimia. Mediassa käydyt keskustelut erinäisistä ongelmista ovat saaneet palstatilan lisäksi aikaan oikeaa aktiivista liikettä. Sehän tarkoittaa sitä, että nämä asiat ovat liikevaiheessa, ja on täysin tekijöistä kiinni, miten kaiken käy. Esimerkkinä tällaisista asioista on taannoinen kirkon jäsenkato.
Minä ainakin haluaisin yhteiskunnan, jossa erilaiset persoonat muodostaisivat aktiivisen nykyaikaisen Suomen. Sellaisessa Suomessa ei tarvitsisi yrittää epätoivoisesti päästä mukaan johonkin olemassa olevaan ja hyväksi todettuun vaan sitä voisi itse muokata.
Kyllästymiseen ja tylsyyteen auttaa se, että menee eikä meinaa. Aktiivisuutta on turha hakea yksityistämiseen keskittyneiltä laitoksilta, vaan se pitää rakentaa itse. Liityin itse vasemmistonuoriin pitkän pohdinnan jälkeen. Seisoin myös mielelläni mielenosoituksessa ilmastonlain puolesta, ja seisoisin uudestaankin. Yksi tehty teko on ensimmäinen sadasta.
Helsingin Sanomat | hs.mielipide@sanoma.fi