Lukiolaiset vaativat lukion päivitystä

Opiskeluhuoltoa on luvattu panna kuntoon jo vuosikausia.

"Lukiokoulutus on nostettava tulevalla hallituskaudella koulutuspolitiikan keskiöön."

Suomen lukiolaisten liiton vaatimus kuulostaa mahtipontiselta, mutta sille löytyy myös perusteita.

Onhan lukio saanut katsoa syrjästä, kun esimerkiksi yliopistoja on myllerretty. Peruskouluakin on päättyvällä hallituskaudella yritetty panna uuteen kuosiin, joskaan sopuun asti ei päästy. Suosiossa ammattikoulu on paikoin ohittanut lukion.

Päivitystä lukiossa kaipaavat puheenjohtaja Valtteri Aineen mukaan niin opetusmenetelmät, oppisisällöt kuin opiskeluhuoltokin.

Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiosta viime keväänä ylioppilaaksi valmistunut Aine muistelee omia kirjoituksiaan: "Olihan se melkoista kirjojen pikkutarkkaa ulkoa pänttäämistä ja pään tyhjennystä paperille."

Lukion opetuksesta puuttuu Aineen mukaan vuorovaikutus ja tiedon soveltaminen.

Kurssien ja oppiaineiden kokoaminen suurempiin aineryhmiin kuten luonnontieteisiin toisi ryhtiä opintoihin ja mahdollistaisi syventymisen. Yleissivistyksestä pitää silti pitää opinnoissa huoli.

"Ekat kurssit ovat usein peruskoulun yläasteen kertausta, raapaisuja vähän kaikilta alueilta eivätkä oikein innostavia", huomauttaa liiton Helsingin piirin puheenjohtaja Sara Sipilä.

Tietotekniikka tulisi saada ajan tasalle pikaisesti kaikissa lukioissa, jotta vuonna 2014 sitä päästäisiin hyödyntämään myös ylioppilaskokeissa, kuten työryhmä äsken ehdotti: "Eihän käsin kirjoittamista enää tarvita juuri missään."

"Teillä täällä näyttää olevan koneita paljon", Aine tokaisee Sipilälle, joka vielä opiskelee Helsingin luonnontiedelukiossa. "Tietoinen valintani on jatkaa lukiota neljänteen vuoteen", Sipilä sanoo.

"Vähintään yksi kone opiskelijaa kohti pitäisi olla", Aine arvioi koko maan tarvetta.

Kunnollinen viestintätekniikka auttaisi myös järjestämään etäopetusta, joka taas helpottaisi alueellisesti kattavan lukioverkon säilymistä.

Hallitusohjelmaan lukiolaiset kaipaavat lupausta lisärahoituksesta ylipäänsä lukioille mutta erityisesti toisen asteen koulutuksen opiskeluhuoltoon, jota on lupailtu panna kuntoon jo vuosikausia.

Ministerit suoltavat suosituksiaan, kun Jokelan ja Kauhajoen kaltaisia ääritekoja tehdään, mutta sitten ne unohtuvat.

"Opiskeluhuoltolaki lykättiin taas kustannussyistä, vaikka hyvinvointitutkimukset osoittavat uupumuksen ja etenkin lukiolaistyttöjen masennuksen lisääntyneen", Aine ja Sipilä muistuttavat.

Opiskelijahuoltolaki toisi lukiolaisille vastaavat palvelut – ainakin teoriassa – kuin peruskoululaisille.

Opinto-ohjausta lukiolaiset kohentaisivat niin, että jokaista 200 opiskelijaa kohden olisi täysipäiväinen ja pätevä opinto-ohjaaja jatko-opintoihin siirtymisen varmistamiseksi.

Toimeentulossakin riittää vielä korjattavaa. Vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan opintotukeen tulisi vihdoin poistaa.

Millaisia ajatuksia juttu sinussa herätti? Kirjoita mielipidekirjoitus Nuorten Postiin hs.fi/nuortenposti.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi