Sä olet kaunis, puhdas ja viaton

Kuusikymmentä lukiolaista tekee Teatteri Siperian kanssa nuoria käsittelevän näytelmän Pyynikin uimahalliin.

Tampere. "Sä olet enkeli. Sä olet niin kiinni elämässä. Sä olet kaunis, puhdas ja viaton. Sun ei tarvitse pelätä mua. Mä en ole paha setä", Esa kujertelee Ainolle. Ikäero on kaksikymmentä vuotta. 16-vuotias Aino ottaa imartelun tosissaan. Pikku valhe tekee hyvää, jos elämä on ollut tunneköyhää.

Myös kaunis, vaalea Martta Kallionpää on 16-vuotias. Tampereen ilmaisutaitopainotteisen yhteiskoulun lukion oppilas näyttelee Ainoa Teatteri Siperian ja noin kuudenkymmenen koululaisen yhteisessä näytelmässä Pää edellä.

"Näytelmästä ei voi sanoa, ettei siinä kuuluisi nuorten ääni. Se on toteutettu nuorten ehdoilla", Martta Kallionpää sanoo harjoitusten tauolla.

Pyynikin vuosia remonttia odottanut uimahalli on valjastettu teatterin käyttöön. Altaiden päälle on rakennettu näyttämö. Hyppytorneista loistavat spottivalot.

Nuoret levittäytyvät riviin uimahallin takaseinälle kuin verhoksi. He peittävät silmänsä ja tirkistelevät näyttämön tapahtumia. He laulavat kuorossa ja he muuttuvat jouluvaloiksi, jotka vilkkuvat, kun Esaa esittävä Antti Mikkola esittelee uuden naisystävänsä pikkujoulussa.

"Sä oot hyvin säilynyt. Mikä sun ammattis on?", Esan kateelliset naiskollegat kehräävät Ainon ympärillä.

"Lääkäri, siis patologi", Aino pamauttaa hätävalheen. Puhelin soi. Äiti kutsuu tyttären kotiin kesken juhlinnan.

"Voitko lainata kaksi ja puoli euroa bussilippuun. Äiti unohti ladata sen", Aino kysyy teinitytön äänellä Esalta.

Martta Kallionpään mielestä näytelmän nuoren tytön ja aikuisen miehen suhde voisi olla totta.

Aihetta kehiteltiin näyttelijöiden ja koululaisten työpajassa. Siellä nousivat myös muut teemat: koulukiusaaminen, ruuan pakkosyöttäminen, netin virtuaalimaailma, kadulla hengailu, lasten ja aikuisten väliset suhteet. Näytelmä käsittelee niitä pieninä episodeina.

Martta Kallionpään mielestä näytteleminen ammattilaisten kanssa on mahtava kokemus.

"Kaikki saavat ilmaista itseään."

Näytelmän teemoista ei hänen mielestään puhuta liikaa.

"Elintason puolesta nuorten elämä on aika mukavaa, mutta henkistä pahoinvointia on. Nuorten olisi uskallettava puhua ajatuksistaan enemmän. Koulusurmat ovat tulosta kiusaamisesta, syrjimisestä ja pahoinvoinnista. Uskon, että kiusaaminen on kaikille nuorille tuttua. Näytelmässä kiusaamista käsitellään opettajan näkökulmasta. Myös opettajia voidaan kiusata, ja se on hirveää."

Vilma Säynäjäkangas esittää Vilmaa, joka lapioi lusikalla suuhunsa pinaattikeittoa melkein koko näytelmän ajan. Opettaja pakottaa syömään. Vilma kokeilee telepatiaa ja huutaa enkeleitä apuun.

"Pakkosyöttäminen on hirveää, jos sen uhriksi joutuu. Työpajassa yhdellä oli kokemuksia siitä ja aihe otettiin näytelmään. Lukiossa ei enää pakoteta syömään, mutta ala-asteella piti ainakin maistaa kaikkea", Vilma Säynäjäkangas muistelee.

Hän koki näyttelemisen aluksi pelottavana, kun näyttämöllä piti olla yksin. Ohjaaja osasi aristaa pelot pois.

"Ammattilaisten kanssa näytteleminen on aivan toisenlaista kuin harrastajien", teatteria harrastava Vilma Säynjänkangas sanoo.

Pää edellä -näytelmän ohjaa Anna-Elina Lyytikäinen.

"Etsimme näytelmään nuoria ilmaisupainotteisesta lukiosta. Näytelmään pääsyn edellytys oli osallistuminen työpajaan. Odotimme kymmentä tai viittätoista nuorta. Heitä pamahti paikalle seitsemänkymmentäviisi", Lyytikäinen kertoo.

Hänen mukaansa nuoret ovat joukkona näytelmän pääroolissa.

"Yritämme välttää sitä, että näytelmä olisi ponnahduslauta tähteyteen. Nuoria ei kilpailuteta, vaan koko ryhmän energia ja voima ovat keskiössä. Nuoret ovat avoimia ja vastaanottavaisia. He ovat  tietoisia   vahvuuksistaan, mutta eivät tyhmän rohkeita."

Pää edellä -näytelmän ensi-ilta on 12. helmikuuta. Pyynikin uimahalliin kootaan myös nuorisoa käsittelevä taidenäyttely, jossa on esillä tamperelaisten kuvataiteilijoiden teoksia.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi