lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla

Toimittajien kysymykset ahdistivat

9.2.2011 3:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tehdyn tutkimuksen mukaan median toiminta heikensi Jokelan kouluampumisten jälkeen koulun oppilaiden vointia. Haastatellut ja mediaa paljon seuranneet nuoret kärsivät kouluampumisesta johtuvista stressioireista enemmän kuin haastatteluista kieltäytyneet oppilaat.

Jokelan kouluampuminen marraskuussa 2007 oli ensimmäinen suomalaisessa koulussa tehty joukkosurma. Jokelassa kuoli 9 nuorta, 12 vammautui ja kymmenet olivat vakavassa vaarassa.

Tieto Jokelan tapahtumista kiiri nopeasti tiedotusvälineisiin. Ensimmäiset toimittajat ehtivät paikalle jo puoli tuntia ampumisen jälkeen.

Koska viranomaistiedotus ei toiminut ampumisen jälkeen pitkään aikaan lainkaan, toimittajat hankkivat tietoa tapahtuneesta niiltä oppilailta, jotka olivat nähneet tai kuulleet jotain.

Useimmilta tapahtumapaikalla olleilta pyydettiin haastattelua, ja heistä runsaat puolet vastasi kysymyksiin. Tapahtumille altistuneet nuoret seurasivat muita enemmän myös tapahtumien uutisointia tiedotusvälineissä.

Median rooli ja menettelytavat Jokelan ampumisten uutisoinnissa nousivat keskusteluun. Muutamat koulun oppilaat julkaisivat tapahtumien jälkeen avoimen kirjeen, jossa he syyttivät toimittajia asiattomista tietojen hankintatavoista.

Toimituksissa käytiin läpi ampumisten uutisointi ja keskusteltiin tiedotusvälineiden toimintatapoja arvostelleiden nuorten kanssa.

Nyt valmistunut selvitys osoittaa, että nuoret pitävät yhteistyötä median kanssa ahdistavana silloin, kun kyse on kouluampumisten kaltaisista katastrofeista.

Median tehtävä on välittää tietoa. Jotta tietoa voi välittää, sitä pitää myös hankkia. Silminnäkijöiden haastatteleminen on yksi tiedon hankintakeinoista.

Jos tiedotusvälineet eivät olisi välittäneet Jokelan tapahtumista tuoretta tietoa, huhut olisivat saaneet totuuden aseman. Toimittajan on kuitenkin osattava olla tällaisissa tilanteissa hienotunteinen ja herkkä haastateltaviaan kohtaan.

Suomen kouluhistorian ensimmäisen joukkomurhan raportoinnista on otettu opiksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivät toimittajat kiirehtisi uutispaikoille vastedeskin.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.