Entä jos menetänkin työpaikkani?

Olen sijoittanut osakkeisiin, rahastojen kautta korkomarkkinoille ja pankkitileille. Olen menetellyt niin kuin sijoitusoppaissa neuvotaan eli hajauttanut osakesijoitukset useisiin eri kohteisiin. Olen niin ikään yrittänyt huolehtia siitä, ettei osakkeiden osuus säästöistäni ole noussut liian suureksi. Minua kuitenkin kiusaa se, että riski määritellään sijoitusoppaissa usein aika kaavamaisesti. Yleensä mittarina on vain se, kuinka paljon sijoituskohteiden arvo vaihtelee. Jos asiaa ajattelee matti meikäläisen näkökulmasta, elämässä on muitakin taloudellisia riskejä, esimerkiksi työpaikan menettäminen. Pitäisikö tämänkaltaiset riskit ottaa jollain tavalla huomioon vai huolehdinko suotta?

Osut naulan kantaan: sijoitusten arvonvaihtelu eli volatiliteetti ei riitä yksityissijoittajan riskin mittariksi alkuunkaan. Ja kyllä, oman talouden riskejä kannattaa ajatella mahdollisimman laajasti.

Sijoittajaa voi verrata vaikkapa naapuriin, joka seuraa pihalla tolppatennistä pelaavien lasten touhuja. Siinä tennispallo on kuminauhalla sidottu tolppaan, josta lyöjä voi iskeä sen kolmen, viiden tai jopa kymmenen metrin päähän. Matka vaihtelee arvaamattomasti, mutta tempoilulla ei ole merkitystä, jos naapuri pysyy tolpasta 11 metrin päässä.

Pallon singahtelua seuratessa voi tosin käydä niin, että muut riskit unohtuvat. Kenties pallon kiinnitys ei kestäkään lyöntien voimaa ja pallo riistäytyy kokonaan hallinnasta.

Sama pätee sijoittajaan.

Jos sinulla on taloudellista turvaväliä riittävästi, et todennäköisesti häiriinny, vaikka osakesalkkusi arvo heilahtelee. Turvana voi olla aika eli tieto siitä, että et tarvitse varoja omaan käyttöösi pitkään aikaan tai se, että sinulla on muuta varallisuutta, jota voit tarpeen tullen käyttää.

Yhtälö toimii myös toiseen suuntaan. Jos saatat tarvita varoja käyttöösi millä hetkellä hyvänsä tai jos muuta varallisuutta ei ole, osakemarkkinoiden heilunta on riski, jota kannattaa karttaa.

Riskin sietokykyyn vaikuttaa myös taloudellinen selkärankasi eli kykysi ansaita rahaa, hienommin sanottuna henkinen pääomasi.

Jos sinulla on monia työvuosia edessä ja jos uskallat luottaa siihen, että hyväpalkkaista työtä piisaa, voit suhtautua sijoituksiin liittyvään riskiin rennommin kuin päinvastaisessa tapauksessa.

Tässäkin kannattaa muistaa riskin hajauttaminen.

Jos olet vaikkapa Nokian palveluksessa, älä sijoita kaikkia säästöjäsi Nokian osakkeisiin. Huonossa tapauksessa käy niin, että työpaikkasi on uhattuna samaan aikaan kun osakesalkkusi on kuralla.

Tärkeintä on, että miellät taloutesi kokonaisuudeksi, joka koostuu tuloista, menoista, varoista ja veloista.

Jos tarkkaat vain yhtä palasta kerrallaan, saattaa käydä niin, että kannat huolta kokonaisuuden kannalta merkityksettömistä asioista, etkä osaa varoa riskejä, joiden iskuja taloutesi ei kestä.

Esimerkiksi asuntovelkaisen lapsiperheen suurin taloudellinen riski liittyy todennäköisesti huoltajien työkykyyn, ei niinkään mahdollisen osakesalkun arvon heilahteluun. Harvan talous kestää, jos toinen huoltajista menettää pidemmäksi ajaksi työ- ja velanmaksukykynsä.

Yksi tapa pohtia riskejä on miettiä ikävimpiä mahdollisia olosuhteita ja päättää sen jälkeen, mitä riskejä haluaa ottaa ja miltä suojautua.

Jos tuntemiani sijoitusammattilaisia on uskominen, kokonaisuuksien hahmottaminen on usein kaikkein vaikeinta. Eräskin jaksaa melkein kyllästymiseen saakka ihmetellä, kuinka ihmiset, jotka kavahtavat velkarahan käyttämistä sijoittamiseen, eivät innostu lainkaan, kun heille ehdottaa asuntolainan lyhentämistä perinnöllä. He haluavat sijoittaa, kun rahaa kerrankin on.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.talous@sanoma.fi