Kuluja kannattaa verrata, koska vain ne ovat yleensä sijoitushetkellä tiedossa.

Osakkeita, rahastoja vai eläkevakuutus?

Olemme tavallinen nelikymppinen pariskunta. Palkoistamme jää kuukaudessa 400 euroa, jotka haluaisimme sijoittaa vähintään kymmeneksi vuodeksi. Olemme pohtineet, kannattaako meidän laittaa rahaa osakkeisiin, eläkevakuutukseen vai pankkien tarjoamiin rahastoihin, joiden sijoituksista 25 prosenttia tai 50 prosenttia koostuu osakkeista.

Uskokaa pois, oma apu on tässäkin paras apu!

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, mutta sijoittamisen perusasioita kannattaa opiskella sen verran, että pystyy pitämään ohjat omissa käsissä. Tämä on tärkeää, koska Suomessa sijoitusneuvoja antavat yleensä sijoitustuotteiden kauppiaat, joihin kuuluvat myös mainitsemanne pankkien asiakasneuvojat.

Neuvojan tärkein tehtävä on myydä työnantajansa tuotteita. Sen vuoksi hänenkään suosituksiaan ei kannata purematta niellä. Jos ette muuta ehdi, kirittäkää neuvojaa ainakin hakemalla pari, kolme kilpailevaa ehdotusta. Verratkaa ja pyytäkää neuvojia perustelemaan omat ratkaisunsa.

Kiinnittäkää erityisesti huomiota siihen, minkä verran varoja neuvoja ehdottaa sijoitettavaksi korko- ja minkä verran osakemarkkinoille. Tämä päätös vaikuttaa lopputulokseen kaikkein eniten.

Mitä enemmän sijoitatte osakkeisiin, sen parempaa tuottoa voitte pitkän ajan kuluessa odottaa, mutta toisaalta sitä suurempi on riskikin eli epävarmuus tuotosta ja pääoman säilymisestä. Pelin henkeen kuuluu, että osakkeet ottavat aika ajoin takapakkia. Viime viikkojen myllerrys on tästä oiva muistutus.

Usein neuvoja väittää, ettei sijoittamisen kuluilla ole kovin suurta väliä, koska sijoitukset tuottavat niin hyvin. Älkää uskoko. Kuluja kannattaa verrata, koska vain ne ovat yleensä sijoitushetkellä tiedossa. Kuluja veloitetaan, vaikka sijoitukset pyörivät tappiolla. Lisäksi kulut voivat merkitä tuhansien eurojen eroa lopputuloksessa, vaikka kuluprosentit voivat äkkiseltään tuntua pieniltä.

Esimerkiksi näin: Säästätte 400 euroa kuukaudessa kymmenen vuoden ajan ja saatte kokoon runsaat 68 000 euroa. Tähän summaan päädytte, jos vuotuinen tuotto yltää kahdeksaan prosenttiin ja jos vuotuiset kulut ovat yhden prosentin. Mikäli kulut nousevat kahteen prosenttiin, jäätte 65 000 euroon.

Kuluilla on myös suora yhteys siihen, kuinka monen mutkan kautta säästöt kannattaa markkinoille ohjata. Mitä enemmän välikäsiä käyttää, sitä suurempi osa säästöjen tuotosta jää kuluina matkan varrelle. Kannattaa siis tarttua vain sellaisiin sijoituspalveluihin tai -tuotteisiin, jotka tarjoavat jonkin itselle arvokkaan ominaisuuden.

Jos yritykset ja arvopaperimarkkinat kiinnostavat, oma arvopaperisalkku voi olla varteenotettava vaihtoehto. Sen etuja ovat pienet kulut ja mahdollisuus rakentaa tismalleen omaa näkemystä ja riskinottohalua vastaava kokonaisuus. Toisaalta joudutte näkemään yksittäisten sijoituskohteiden valitsemisen ja salkunhuoltamisen vaivan.

Osakkeisiin ei myöskään kannata sijoittaa pieniä summia kerrallaan, koska kiinteät minimipalkkiot nostavat kaupankäynnin kulut suuriksi. Usein kertasijoitukseksi suositellaan vähintään tuhatta euroa.

Pääsette alkuun perehtymällä sijoituskirjallisuuteen. Tarjolla on monta ansiokasta opusta, jotka antavat perustiedot arvopaperimarkkinoista, arvopaperisalkun rakentamisesta sekä siitä, miten sijoittajat pörssiyhtiöitä arvioivat. Itse valitsisin kirjan, jonka tekijällä on vankka kokemus rahoitusmarkkinoista, jonka näkökulma oman talouden hoitamiseen on laaja ja jonka esitystapa on selkeä.

Osakesäästäjien keskusliitto (www.osakeliitto.fi) on myös hyvä tietolähde. Keskusliitolla on paikallisyhdistyksiä eri puolilla Suomea. Ne järjestävät sekä koulutustilaisuuksia että vierailuja pörssiyhtiöihin.

Mikäli haluatte istua valmiimpaan pöytään, rahastosäästäminen saattaa olla hyvä ratkaisu. Saatte säästönne osaksi ammattimaisesti hoidettua arvopaperisalkkua, jonka varat on hajautettu useisiin eri kohteisiin. Rahastot ovat myös kätevä tapa sijoittaja pieniä eriä kerrallaan ja niiden kautta on helppo sijoittaa ulkomaille.

Rahastojen huoleksi voi jättää monta muutakin tehtävää, esimerkiksi tasapainoilun korko- ja osakemarkkinoiden välillä. Silloin valitsette korko- ja osakerahaston sijasta yhdistelmärahaston, joka sijoittaa kummallekin markkinalle.

Kysymyksestänne päättelen, että teille on suositeltu rahastoja, joissa osakkeiden osuus on 25 tai 50 prosenttia. Ennen kuin tartutte tarjoukseen, miettikää, vastaavatko osake- ja korkopainotukset nykyisiä ja tulevia tarpeitanne, tavoitteitanne ja riskiottohaluanne. Omaa taloutta on tässä hyvä katsoa kokonaisuutena, johon kuluvat varojen ja velkojen lisäksi myös tulot ja menot.

Eläkevakuutussäästäjän varat menevät nykyisin yleensä niin ikään rahastoihin. Vakuutusyhtiön mukaan tulo kuitenkin lisää säästäjän kustannuksia merkittävästi. Yleensä eläkesäästäminen onkin kallein tapa säästää.

Vastapainoksi vakuutussäästäjä nauttii veroeduista, jotka ovat ainakin toistaiseksi muiden säästäjien ulottumattomissa. Vakuutus saattaa olla hintansa väärti, jos veroetujen ansiosta panee säästöön enemmän kuin muuten pystyisi. Toisaalta mahdollisuudella siirtää varoja rahastosta toiseen ilman veroseuraamuksia ei ole merkitystä, jos teillä ei ole aikomustakaan ryhtyä aktiivisiksi sijoittajiksi.

Mikäli vakuutussijoittaminen kiinnostaa, kilpailuttakaa ja perehtykää huolellisesti vakuutusten ominaisuuksiin, koska sopimus on pitkäaikainen ja hyvin sitova. Tietoa eri säästämistavoista löytyy esimerkiksi Pörssisäätiöstä (www.porssisaatio.fi). Kuluttajien vakuutustoimisto (www.vakuutusneuvonta.fi) on puolestaan koonnut hyvän tietopaketin vapaaehtoisista eläkevakuutuksista. Rahastojen vertailussa auttaa kuukausittain ilmestyvä Rahastoraportti (www.sijoitusrahastot.fi).

Helsingin Sanomat | hs.talous@sanoma.fi