Se sen vaimo

”No siinä oli sitten feminismin historia 60 minuutissa.”

Vierustoverin kommentti aviopari Laurie Andersonin ja Lou Reedin yhteisen keikan päätyttyä oli sarkastinen. Ja kieltämättä tilaisuus herätti ajatuksia: taiteilijayhteistyöstä, rockin sukupuolirooleista ja katu-uskottavuuden rajoista.

Laurie Anderson lauloi kuin enkeli tai demoni, operoi kolmea instrumenttia samanaikaisesti, säkenöi ja teki show’ta.

Reed murjotti tuolilla kitaroita vaihdellen. Avustajia hyöri ympärillä, mutta tempossa tai sävelessä pysyminen oli Reediltä liikaa vaadittu, yleisön läsnäolon tunnustamisesta nyt puhumattakaan.

Kun valuimme ulos teltasta, edellä kävelevästä seurueesta kuului vuoropuhelu: ”Se sen vaimo oli kyllä hyvä.”

”Joo, ilman sitä vaimoa..... en kyllä tiedä mitä siitä olisi tullut.”

Se tuntui kiteyttävän oleellisen.

Hiekkatietä valuessamme aloimme arvailla, millaisia keskusteluja taiteilijapariskunta käy kulissien takana.

”Sanookohan se sille hotellissa, että voisitko edes vähän yrittää?”

”Että pliis Lou, tää on mulle tosi tärkeä juttu.” ”Vituttaakohan sitä ihan järjettömästi, että suuri yleisö tuntee sen vain Reedin rouvana?”

Reippauteen taipuvainen ystävä kehotti ajattelemaan optimistisesti.

”Varmaan se on käynyt sen vaiheen läpi aikaa sitten ja keskittyy nyt vain tekemään taidettaan.”

Kun pääsimme ravintolaan, Lou Reedin tuotannolle koko nuoruutensa omistanut ystävä lipui epätoivoon. Hän vaikersi pää käsien varassa niin kuin jumalansa menettänyt laajan levykokoelman omaava mies vain voi.

Pian hän muisteli, että oli oikeastaan löytänyt Andersonin jo ennen Reediä. Hänellä oli jotenkin syyllinen olo, ja ymmärsin sen.

Meistä tuntui, ettemme ole olleet tarpeeksi suuria Laurie Anderson -faneja, ja nyt olisi jotenkin myöhäistä. Suurin osa yleisöstä oli paikalla Reedin vuoksi – mekin.

Mieleen nousi Andersonin kappale Beautiful Red Dress: For every dollar a man makes a woman makes 63 cents / Now, fifty years ago that was 62 cents / So, with that kind of luck, it’ll be the year 3888 before we make a buck.

Lupasin mennä levyostoksille heti aamulla.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi