Kipeitä eurokokeita

Eräillä Brysselissä työskentelevillä EU-tuntijoilla on huippusalainen teoria Saksan liittokanslerista Angela Merkelistä.

Teorian mukaan Merkel ei ole niinkään liittokansleri vaan hyvin omalaatuinen ja utelias (joku voisi käyttää sanaa puolihullu) tutkija, jonka kiinnostuksen kohde on euroalue ja sen käyttäytyminen erilaisten paineiden alla.

Merkel tekee tutkimuksiaan salaisessa laboratoriossa Berliinissä. Hänellä on kaikki valta noukkia yksittäinen euromaa pinseteillä mikroskoopin alle ja kokeilla siihen erilaisia troppeja, injektioita ja siedätyshoitoja.

Aina välillä Merkel ottaa kaikki 16 euromaata sokkikäsittelyyn. Sokit hän antaa vaikkapa huutamalla kovaa, että "tulevaisuudessa yksityiset velkojat saavat kärsiä nahoissaan euromaiden velkaongelmat – ja se on totta totisesti oikein". Silloin koko koeryhmä vapisee. Heikoimmat maat kouristelevat rajusti, koska useimpien peruskunto on alhainen markkinahivutuksen ja erilaisten puutostautien takia. Jos oikein muistan, vähän aikaa sitten Irlanti taisi jopa hetkeksi kuukahtaa ennen kuin muu koeryhmä kiikutti sen paareilla sivuhuoneeseen elvytystä saamaan.

Haluan ehdottomasti korostaa, että tämä ei ole oma teoriani, vaan Brysselin EU-käytävillä kuultua huhupuhetta, todennäköisesti silkkaa pötyä.

Epävirallisten tietojen mukaan kukaan ei ole koskaan päässyt käymään Merkelin laboratoriossa. Ranskan presidenttiä Nicolas Sarkozya on kuulemma joskus pyydetty. Herkkätunteisella ja pyörtyilemiseen taipuvaisella Sarkozylla ei ollut kuitenkaan kanttia lähteä seuraamaan eurokokeita, vaikka hän joskus rehvastellessaan antaakin ymmärtää niin tehneensä.

Joidenkin mielestä Merkelin kokeet ovat epähumaaneja ja mikä pahempaa: epäeurooppalaisia. Näin on väittänyt esimerkiksi euroryhmän johtaja, Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker. Junckerin mielestä koko kovia kokenut koeporukka pitäisi laittaa tehohoitoon, saamaan eurobondeiksi kutsuttua, erilaisissa parantajapiireissä kovastikin arvostettua lääkettä.

Tähän asti Merkel on torjunut ajatuksen eurobondien kokeilusta koeryhmään. Merkelistä lääke on liian raju hänen suosikkipotilaalleen eli Saksalle. Tästä ovat olleet mielissään Suomi, Itävalta ja Hollanti, jotka eivät myöskään halua jakaa heikoimpien euromaiden tauteja kivuliaassa eurobondikäsittelyssä.

Merkelin mieli saattaa olla kuitenkin muuttumassa eurobondeille myönteiseksi, Brysselissä huhutaan. Koeryhmän eli euromaiden heikoimmat jäsenet ovat nyt jo niin huonossa kunnossa, että Merkelin eurokokeiden jatkuminen saattaa vaarantua. Siksi eurobondit eli euroalueen yhteiset velkakirjat saattavat tulla kuin tullakin salaiseen laboratorioon testattaviksi.

Perjantaina päättyneessä EU-johtajien kokouksessa Merkel ei enää yksiselitteisesti tuominnut eurobondiajatusta. Eri tulkintojen mukaan liittokansleri olisi alkanut lämmetä hankkeelle. Merkel seuraa nyt koeryhmän kuntoa tarkkaan muutaman kuukauden ajan. Jos heikoimpien euromaiden kunto osoittautuu odotettuakin huonommaksi, saattaa Merkel tilata pikkuerän eurobondilääkettä laboratorioonsa kokeiltavaksi.

Ja jos Saksan liittokansleri sanoo eurobondeille kyllä, täytyy myös Suomen ja muiden vastustajien seurata esimerkkiä. Siksi on erityisen mielenkiintoista, mitä pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanovat eurobondeista lähiaikoina. Onko alkuperäinen jyrkkä "ei" loiventunut? Onko Merkeliltä tullut viesti, että kohta kokeillaan uutta lääkettä? Onko ovi euromaiden velkavastuun osittaiselle jakamiselle raollaan Suomessakin?

Vaikka eurobondeja pidetäänkin tietyissä piireissä ihmelääkkeenä, ei niiden oikeasta annostelusta ole varmaa tietoa. Lähtökohta on se, että uusista eurobondimarkkinoista pitää saada mahdollisimman isot ja likvidit. Näin hyväkuntoisille eurovelallisille kuten Saksalle ja Suomelle aiheutuva koron nousu jäisi mahdollisimman pieneksi.

Miten tässä onnistutaan – herra yksin tietää. Tai ehkä Merkel tietää, tai on ainakin halukas kokeilemaan.

Kirjoittaja on HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi