Kotimaa

Suomen sota

Sarjassa Ilkka Malmberg raportoi Suomen sodasta 1808–1809.

Savolaiskerjäläiset hämmensivät tukholmalaisia

Julkaistu 16.8.2009

Keväällä 1810 Tukholman kaduille ilmestyi kerjäläisiä. He sanoivat olevansa Savosta. Kaksi tiedetään nimeltä: Örn ja Spets Sulkavan komppaniasta; molemmilla oli kaksi urhoollisuusmitaliakin.

Duncker kuoli Lahtisen lailla

Julkaistu 5.7.2009

Väinö Linnan alikersantti Lahtinen halveksi herroja ja herrojen sotaa, veti ahkiota lumessa ja kiroili. Erityisesti hän inhosi Runebergia, jota muutkin Linnan sotilaat pilkkasivat.

Kolmannen erän ihmettä ei tullut

Julkaistu 31.5.2009

Olemme tottuneet siihen, että ruotsalaiset eivät lannistu: tappion uhatessa he jaksavat uskoa itseensä ja kääntävät numerot toisinpäin. Vuonna 1809 niin ei käynyt.

Pelinappula unohtui meren taa

Julkaistu 15.5.2009

Afrikan tähteä pelatessa saattaa huonolla tuurilla joutua tilanteeseen, jossa muiden kiirehtiessä kohti kotia – Tangeriin tai Kairoon – pelaajan nappula on jäänyt laudan etäisimpään pisteeseen.

Kesä vai kuolema?

Julkaistu 6.5.2009

Tuleeko tänä keväänä isorokko, tuhkarokko vai rintakuume? Joko tauti on naapurissa? Meneekö meiltä lapsia? Epidemiat pyyhkivät lyhyin väliajoin yli Kymijoen varressa sijainneen Ruotsinpyhtään.

Naiskauneus sokaisi miehet, valta naiset

Julkaistu 4.4.2009

Kun keisari Aleksanteri I vieraili Suomessa, maan kolkkous ja ilmaston ankaruus järkyttivät vierailuun osallistunutta ruhtinas P.G. Gagarinia: suunnattomia siirtolohkareita, synkkiä kuusia ja raiskattuja metsiä.

Paskareissu, mutta tulipahan tehtyä

Julkaistu 25.3.2009

Vihdoinkin kotiin. Kenraalimajuri Hans Gripenberg oli järkevä mies. Hän tajusi, että taistelun jatkaminen Kalixjoella oli toivotonta. Lähin apu oli liki 300 kilometrin päässä Uumajassa.

Kevättuuli oli tulvillaan valheita

Julkaistu 24.3.2009

Kuuman kaakaon pinnalla kelluu kuori. Kun kuppiin puhaltaa, kuori ajautuu toiseen reunaan ja menee ryppyyn. Jää käyttäytyy keväällä samoin. Esimerkki on ruotsalaisen meteorologin ja historioitsijan Anders Perssonin.

Tukholma paniikissa: Ne jyrää Ruotsin!

Julkaistu 18.3.2009

Venäläiset kasakat olivat hyökänneet jään yli Grisslehamniin. Kuningas oli kaadettu, armeija kapinassa ja tanskalaistenkin pelättiin iskevän Skooneen. Ruotsi muistaisi maaliskuun painajaisen pitkään, 200 vuotta.

Kustaan miekka sujahti hihaan

Julkaistu 13.3.2009

Jos Renny Harlin tekisi suurelokuvan Suomen sodasta, se varmaan huipentuisi miekkailuun kuninkaanlinnassa. Tai oikeastaan sitä ei kannattaisi nimittää miekkailuksi: kuningas Kustaa IV Aadolf kyllä sohaisi miekalla kohti hovijahtimestari Johan Ludvig von Greiffin rintaa, mutta kuningas kompuroi, säilä sujahti jahtimestarin hihansuuhun ja tuli ulos kainalosta.

Eurooppa kiehui, höyry pihisi

Julkaistu 7.3.2009

Suomen armeija odotti kevättä. Se oli ajettu Tornionjoelle ja kitui tautien ja pakkasen kourissa. Aselepo jatkui. Kaikki oli pitkälti Napoleonin syytä.

Napoleon odotti isää Kirkkonummella

Julkaistu 5.2.2009

Hassua, että kenraali Georg Carl von Döbelnin pojan nimi oli Napoleon, vihollisen nimi. Pojan äiti oli von Döbelnin taloudenhoitaja Christina Ullström.

Uusi vuosi 1809 sai alkaa tukka hulmuten

Julkaistu 11.1.2009

Torniossa vallitsi suuri hämmästys. Mitä kuningas oikein tarkoitti? Ruotsin kuninkaalta Kustaa IV Adolfilta oli saapunut pohjan perille kirje, jossa hän salli upseerien olla Tornion ympäristössä puuteroimatta tukkaansa.

Jouluna 1808 tallien pahnoilla kuoltiin ripuliin

Julkaistu 24.12.2008

Aika harvoin tulee ajatelleeksi, miltä Betlehemin tallissa haisi. Siellä on täytynyt olla kylmää, pimeää ja epähygieenistä, eläinten virtsa on virrannut lattialla.

"... ja painaa teidät vasten palavaa sydäntäni."

Julkaistu 2.12.2008

Aselepo vallitsi, ja kirjeet kulkivat pohjoiseen ajetuilta joukoilta eteläiseen Suomeen. Kaipuu kotiin oli kova. Sotareissulla oli oltu yhdeksän kuukautta.

6 000 päällystakkia juuttui jäihin Oulun edustalle

Julkaistu 19.11.2008

Sotainto oli tiessään, molemmilta osapuolilta. Taas laahustettiin kohti pohjoista, ensin upottavassa kurassa, sitten pakkasen ja jäitten armoilla. Kumpikaan puoli ei kaivannut taisteluita, semminkin kun yli kolmannes Ruotsin Suomen armeijan sotilaista oli sairaina.

Kansa kierrätti vanhoja kauhuja

Julkaistu 9.11.2008

Lukija soitti ja kertoi kauhutarinoista, jotka Suomen sodan ajoilta elävät hänen kotipitäjässään Karstulassa. Siellä kerrotaan yhä, kuinka erään talon väki ei ehtinyt ajoissa piilopirtteihin.

Kokkolan kaunottaret hurmasivat venäläisupseerit

Julkaistu 23.10.2008

Venäläistenkin univormut olivat ryvettyneet. Faddei Bulgarin kertoo, kuinka he vaelsivat kaksi kuukautta poikki Suomen pääsemättä katon alle. Yöt olivat kylmiä ja sateisia, eikä usein saatu edes sytyttää nuotiota, vaan maattiin märkinä märässä ruohossa.

Soutaen Suomeen – ja takaisin

Julkaistu 13.10.2008

Kesäisin Turun saaristoon saapuu ruotsalaispurjehtijoita: tyylikkäitä ja huolettomia ihmisiä, jotka viihtyvät hyväntuulisissa porukoissaan. Vuonna 1808 ruotsalaiset tulivat syksyllä, kun tuuli oli raaka ja meri armoton, ja he tulivat soutaen.

Kievarinisäntä sai lampaalta selkänahan

Julkaistu 26.9.2008

Venäläinen miehittäjä varoi ärsyttämästä liikaa miehitetyn alueen väestöä, sillä siitä olisi ollut seurauksena vain metsiin paenneita, katkeria sissejä.

Ruotsin-laiva ei tullutkaan

Julkaistu 13.9.2008

Kriittisinä aikoina on Suomesta paettu Pohjanlahden yli Ruotsiin. Kerrotaan muun muassa, että Ruotsin-laivojen paikat varattiin lokakuussa 1968, kun Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin teki sotalaivalla yllätysvierailun Hankoon.

Soutuvenesotaa Kallavedellä

Julkaistu 30.8.2008

Kun leppeänä kesäiltana savolaisessa järvimaisemassa sihautat auki Sandels-oluen, omistapa hetki tuolle verrattomalle sotapäällikölle, joka pidätteli koko kesän 1808 moninkertaisia venäläisjoukkoja Kuopiossa.

Taas urhot hurmejuomaa janoo

Julkaistu 21.8.2008

Pietarin Talvipalatsissa on hovimaalari Alexander von Kotzebuen suurikokoinen maalaus Karstulan taistelu. Taulu on valmistunut 65 vuotta tapahtuman jälkeen.

Sota vaatii leipää, leipä naisia

Julkaistu 18.8.2008

Paahtoleivän pompahdusta odotellessa voi näin elokuun aamuna hetken pohtia muonitusvaikeuksia vuonna 1808. Kuinka ruokkisitte parikymmentätuhatta ahnasta kitaa ja mahalaukkua – joka päivä – harvaanasutulla maaseudulla, huonojen teitten päässä? Se tehtiin leivällä.

Reikäpää-Döbeln oli nähnyt hottentotit ja Intian ihmeet

Julkaistu 14.7.2008

Musta nauha G.C. von Döbelnin päässä ei ollut mikään hippipanta. Hän tiesi mitä kipu on. Edellisessä sodassa Porrassalmella päähän haavoittunut Döbeln oli kokenut lähes yhtä rankkoja kalloleikkauksia kuin ne, joita Sinuhe teki Egyptissä.

Juhannus pysäytti vastahyökkäyksen

Julkaistu 25.6.2008

Nykyaikaisessa jalkapallossa vastahyökkäykseen täytyy syöksyä heti, kun pallo saadaan vastustajalta. Jos sitä jäädään hautomaan, ehtii vastustaja ryhmittyä kivikovaan puolustukseen.

Kuopio – kissanpäiviä ja kuolemanvaaraa

Julkaistu 19.6.2008

Venäläiset valtasivat Kuopion takaisin, mutta pitemmälle he eivät päässeet. Jäätiin siis tyhjentyneeseen Kuopioon, keskelle pelottavia metsiä, savolaisten sissien armoille.

Sissit veivät Perhon herkut

Julkaistu 8.6.2008

Harva tuntee keskipohjalaista Perhoa, kuulantyöntäjä Arsi Harjun kotikuntaa, joka sijaitsee keskellä Suomenselän korpia ja soita. Mutta Suomen sodassa  Perholla oli merkitystä, sillä se sijaitsi tärkeän huoltoreitin varrella ja Perhossa oli ruokaa, kolmessa makasiinissa.

Hurrit hurjina Ahvenanmaalla – kruununvouti Taxell sai kyytiä

Julkaistu 12.5.2008

Ahvenanmaalaisia on totuttu pitämään rauhanomaisena väkenä, joka ei juuri miekkaan tartu. Mutta tasan kaksisataa vuotta sitten saarten väki teroitti seipäänsä, otti hyljepyssynsä ja viikatteensa ja heitti pois saariltaan venäläiset valloittajat.

Nykyihminen symppaa Cronstedtia

Julkaistu 3.5.2008

V iaporin antautuminen on kuin Bodom. Teorioita on monta, mutta arvoitus säilyy: miksi vara-amiraali Cronstedt luovutti väkivahvan linnoituksen venäläisille ja ratkaisi siten Suomen kohtalon? Carl Olof Cronstedt on ollut jälkimaailman halveksima hahmo.