Kievarinisäntä sai lampaalta selkänahan

Hakatun Ylistaron isännän selkäsauna syyhyttää yhä

 Venäläinen miehittäjä varoi ärsyttämästä liikaa miehitetyn alueen väestöä, sillä siitä olisi ollut seurauksena vain metsiin paenneita, katkeria sissejä. Kun kuitenkin oli pulaa muonasta ja hevosista, ei yhteenottoja käynyt välttäminen.

Asun Jaakko oli kestikievarin isäntä Ylistaron Kaukolasta, ja hän sai asiakkaaksi venäläisen kasakkaupseerin, joka tarvitsi kolme hevosta ajomiehineen vetämään tykkiä Vaasaan.

Isäntä ei tahtonut antaa kievarin hevosia, vetosi varmaan lakiin: kievarissa piti olla hevosia. Tuli riitaa.

Paikalla oli isännän poika Jussi, joka näki isäänsä ahdisteltavan. Ilmeisesti oli tullut käsirysyä, ja väitetään, että poika-Jussi löi upseeria.

Jussi pakeni nevalle, josta häntä ei löydetty. Siellä päin Suomea neva on paikka, jonne saattoi hävitä.

Muut saivat kantaa seuraukset. Pohjalaista ylpeyttä oli loukattu, mutta upseeri se vasta olikin tarkka kunniastaan.

Upseeri oli niin sydämistynyt, että mitä ilmeisimmin oli todella ollut kysymys lyömisestä. Todennäköisesti myös alaiset olivat nähneet tapahtuneen. Olikohan kaaduttu vielä hevosensontaankin?

Ainakin rangaistus oli ankara. Upseeri määräsi isän, tämän vävyn ja rengin hirtettäviksi aamulla Lapuan Simpsiössä. He olivat olleet silminnäkijöinä upseerin häpeänhetkenä.

Miehet teljettiin aittaan.

Kievarin emäntä pystyi kuitenkin lahjomalla lieventämään rangaistusta.

Raha kelpasi loukatulle. Upseeri suostui muuttamaan rangaistuksen kujanjuoksuksi. Se oli pitkä juoksu, Pouttulanmäeltä Ruuskalaan, pari kilometriä. Matkalla kasakat saivat piiskata juoksijoita ruoskillaan.

Henkihieveriin hakattu isäntä vietiin Läntinevalle piilopirttiin saamaan hoitoa. Naiset ja lapset olivat ilmeisesti siellä venäläisiä paossa.

Kokemukset isonvihan terrorista olivat kauheat: silloin venäläiset olivat polttaneet kyliä ja lyöneet lapsia aidanseipäisiin. Pohjanmaalta oli viety 700 lasta orjiksi Pietariin.

Kasakat olivat mestareita etsimään ruokakätköjä ja piilopirttejä, mutta Läntinevalta hekään eivät kyenneet niitä löytämään. Seutu on tullut sittemmin kuuluisaksi Pohjanmaan tulvien aikaan: lähistöllä sijaitsee uutisista tuttu Munakan mittausasema.

Nevalla Jaakko-isännän nahatonta selkää hoidettiin tuoreella lampaannahalla. Viikossa teurastettiin lammas tai kaksi, ja tuore vuota pantiin selälle eräänlaiseksi keinoihoksi.

Isäntä jäi henkiin, mutta Jussi-poika todennäköisesti katosi tai kuoli, koska isä antoi myöhemmin syntyneelle pojalleen saman nimen. Hänet saatettiin tappaakin, sillä koko kylä sai kärsiä tapauksesta – mikä sekin viittaa siihen, että upseerin kunniaa oli loukattu muutenkin kuin vastaan sanomalla.

Asun Jaakon suvussa on muisto selkäsaunasta: ryssänsyyhy. Vielä nykyäänkin jälkeläisten selkä kutisee.

Toisaalta kasakkaupseerin pojan tyttären kerrotaan synnyttäneen sittemmin lapsen, jonka selässä oli ruoskan jälki.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi