Pelinappula unohtui meren taa

Pari tuhatta sotilasta jäi väärälle puolelle Pohjanlahtea

 Afrikan tähteä pelatessa saattaa huonolla tuurilla joutua tilanteeseen, jossa muiden kiirehtiessä kohti kotia – Tangeriin tai Kairoon – pelaajan nappula on jäänyt laudan etäisimpään pisteeseen. Pahimmassa tapauksessa rosvo on yllättänyt St Helenan saarella, eikä sieltä pääse rahatta pois.

Suomen armeijan jäännöksillä oli juuri sellainen tilanne, kaukana Länsipohjassa. Noin 2 400 miestä ja 10 tykkiä vetäytyivät kohti etelää, väärällä puolella Pohjanlahtea.

Tänään 15. toukokuuta 1809 menetettiin sitten Skellefteå. Se on nykyisin Lohjan kokoinen, tylsä pohjoisruotsalainen kaupunki, jossa jyllää kuitenkin vahva jääkiekkojoukkue. Vuonna 1809 Skellefteå oli vielä paljon pienempi, mutta siellä oli armeijan muonavarasto.

Skellefte- eli suomeksi Helettijoki oli myös eräänlainen kieliraja. Sen pohjoispuolella asui suomen- ja saamenkielisiä.

Näin jälkikäteen ajatellen Suomelle olisi ollut etua kaikesta siitä lisämaasta, jonka venäläiset valtaisivat, sillä lopulta se päätyisi osaksi Suomea. Sadan vuoden kuluttua olisi hyvin merkityksellistä, meneekö raja Skellefte-, Kalix-, Tornion- vai Kemijokea pitkin. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa olisivat sisältäneet Pohjois-Ruotsin rautamalmikentät.

Joten tässä 1809 sodassa meidän suomalaisten kannattaisi nyt vaihtaa puolta ja olla pohjoisesta marssivien kenraali Šuvalovin joukkojen puolella.

Venäläiset olivat kaksi viikkoa edenneet Kalixista Piitimen kautta kohti etelää. Seutu oli lähes autiota. Joukkojen huolto tuli koko ajan vaikeammaksi. Mitä sotilaat saisivat syödäkseen tyhjässä, keväisessä Pohjois-Ruotsissa?

Tämä oli aivan toista sodankäyntiä kuin Keski-Euroopassa, jossa jättiläisarmeijat vaelsivat viljelysmaiden halki ja hankkivat ruokansa talonpojilta takavarikoimalla. Venäläiset olisivat voineet marssia tuhat kilometriä Tukholmaan, jos vain olisi ollut saatu syötävää.

Skellefteåssa oli ruokamakasiineja, ja varastoa vartioimaan oli jätetty 700 sotilasta, pääosin suomalaisia, everstiluutnantti Furumarkin johdolla. Nälkäisiä venäläisiä oli nelinkertainen määrä, ja lähes kaikki puolustajat jäivät vangiksi.

Skellefteåsta ei koskaan tullut Ruotsin sankarikaupunkia. Mutta siellä syntyi kirjailija Stieg Larsson.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi