Sodasta syntyy lapsia

Ylipäällikkö saattoi raskaaksi piikatytön, Siikajoella kerrotaan

 Tämä on Siikajoella suuri päivä. Toimittaja Ritva Liisa Snellman kirjoitti (HS 29. 2.), kuinka hänen entisessä kotikunnassaan tunnetaan tarkasti, mitä tapahtui tuona päivänä kaksisataa vuotta sitten: mistä venäläiset hyökkäsivät ja mistä ylipäällikkö Klingspor pakeni ja kuinka venäläiset olivat ehtineet jo Kerttulan navetan taakse, kun Adlercreutz joukkoineen vastoin käskyä lähtikin vastahyökkäykseen ja voitti.

Toisaalta venäläisiä oli alle puolet suomalaisten määrästä – noin 2 000, kun suomalaisia oli 4 300.

Mutta vihdoinkin pantiin sentään hanttiin.

Paikkakunnan tarinaperinteeseen kuuluu, että 64-vuotias Klingspor majaili Siikajoella Kivimäen torpassa ja saattoi siellä ollessaan piikatytön raskaaksi.

Niinpä pitäjän vaiheista kertovassa kuvaelmassa esiintyy aina jossain vaiheessa piika vatsa pystyssä. Ja vielä 1950-luvulla nimitettiin Klingsporin jälkeläisiä paikkakunnalla Mauritzin pojiksi.

Kirkonkirjoista selviää, että kirkonkylässä ja ilmeisesti juuri Kivimäen torpassa oli todellakin 21-vuotias torpparin tytär Reetta Jaakontytär Bisi (Pesiö?), joka tuli raskaaksi juuri Siikajoen taistelun aikoihin. Isä oli tuntematon.

Tarina Klingsporin pojasta voisi siis pitää paikkansa. Poika syntyi 2. 2. 1809, ja hänet hätäkastettiin Yrjöksi.

Mutta mitään jälkeläisiä ei tullut, sillä Yrjö-raasusta ei ollut eläjäksi. Hän kuoli vielä samana päivänä.

Samaan aikaan Gotlannissa ei vielä tiedetty, että Venäjän laivasto oli lähdössä Liepajan satamasta. Venäläiset nousisivat maihin neljän päivän kuluttua ja miehittäisivät Gotlantia vajaan kuukauden ajan. Sellainenkin vaihe tuolla ruusujen saarella on.

Ruotsista apuun lähetetty smoolantilaisrykmentti hääti kuitenkin venäläiset saarelta jo toukokuun lopulla, joten Gotlannin venäläinen aika jäi hyvin lyhyeksi.

Kun seuraavana vuonna Gotlannissa syntyi lapsia, joiden isistä ei oltu aivan varmoja, heitä kutsuttiin ryssänkakaroiksi. Mutta syntymäaikojen perusteella on päätelty, että lapset olivat pikemminkin smoolantilaisten apujoukkojen jälkeläisiä.

Sodista syntyy lapsia – raiskauksista, joskus romansseistakin. Venäläisillä sotilailla ei ollut juuri muuta mahdollisuutta naiskontakteihin. Heillä ei ollut kotona yleensä perhettä, sillä heidät oli otettu sotaväkeen nuorina, ja sotaväkeä kesti 25 vuotta, jos sattui säilymään hengissä. Niinpä sotaväkeen lähtijöitä surtiin valmiiksi kuin vainajia, sillä sodasta ei juuri palattu.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi