Soutuvenesotaa Kallavedellä

 Kun leppeänä kesäiltana savolaisessa järvimaisemassa sihautat auki Sandels-oluen, omistapa hetki tuolle verrattomalle sotapäällikölle, joka pidätteli koko kesän 1808 moninkertaisia venäläisjoukkoja Kuopiossa.

Ja lempeissä savolaismaisemissa soudellessa sopii hetki kuvitella, kuinka samoilla järvenselillä soudettiin vuonna 1808 henki kurkussa. Tykinkuulat molskahtelivat veteen.

Soutuvene on järvimaisemassa hiljainen ase.

Kun Sandels joutui kesäkuun lopussa joukkoineen vetäytymään Kuopiosta Kellosalmen taakse Toivalaan, hän takavarikoi seudun kaikki veneet.

Kolmen kilometrin levyinen salmi erotti osapuolet toisistaan. Sandelsin kimppuun ei päästy.

Venäläiset saivat ostetuksi 20 kirkkovenettä ja kuljettivat ne Kuopioon. Lisäksi he hankkivat paikalle laivanrakennusmestarin, jonka johdolla valmistettiin kuusi tykkipurtta ja viisi tasapohjaista proomua. Niiden kuljetuskokeilut tosin päättyivät kaatumiseen.

Niillä aluksilla ei Sandelsin kimppuun vielä päästy.

Sandelsilla oli soutuvenelaivasto: kirkkoveneitä, nuottaveneitä, proomuja, lauttoja ja tavallisia soutupaatteja.

Sellainen laivasto Kallavedellä on näyttänyt militääriltä Sulkavan soudulta.

Heinäkuussa Sandels oli yrittänyt sadalla lotjalla maihinnousua Kuopioon. Niihin pakkautui tuhat sotilasta. Vaaleana kesäyönä yllätys ei kuitenkaan onnistunut.

Mutta satojen miesten iskuilla kyettiin häiritsemään vihollista ja iskemään Kuopiota muonittavia kolonnia vastaan. Venäläisten mukava elämä Kuopiossa häiriytyi monesti.

Järeimpiin veneisiin nostettiin kolminaulaiset tykit. Sellaisen kuula on vähän pesäpalloa suurempi ja painaa 1,3 kiloa. Keikkuvasta veneestä ei ehkä osu tarkasti, mutta osuessa tulee pahaa jälkeä.

Suurimmissa aluksissa oli peräti kuuden tuuman tykki.

Loppukesästä operaatiot vähenivät.

Toisaalta yöt pimenivät. Elo–syyskuussa ei Kallavedellä näe yöllä mitään. Rauhan aikana sellaisina öinä käytiin tuulastamassa. Nyt pimeältä järveltä lähestyivät Sandelsin sissit.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi