2.12.2007 0:00
Jakke ja Eero Mänttäri gondolin kyydissä Venetsiassa kesällä 2001.
"Minä rakastan matkustamista", Emilia Mänttäri henkäisee, kun isä Jakke Mänttäri kertoo perheen lähtevän kesällä 2007 Barcelonaan.
Seitsenhenkinen perhe on ihastunut siihen, että 2000-luvulla voi lentää lepatella ympäri maailmaa. Kun New Yorkiin pääsee halvemmalla kuin Kuusamoon, ulkomaanmatkailu kannattaa.
Tällä kertaa Jakke Mänttäri on löytänyt Home Exchange -internetsivustolta perheelle vaihtokodin Espanjasta. Oman talon voisi vaihtaa ilmaiseksi myös huvilaan Méxicossa tai kolmioon Pariisissa, mutta Barcelonan talo on ainoa, johon mahtuu koko katras kolmeksi viikoksi.
Lentoliput Barcelonaan varataan ja tulostetaan internetistä. Juna- ja lentolippuja ei ole Mänttärin perheessä ostettu enää vuosiin muualta.
Seitsemän ihmisen loma Espanjassa maksaa lentoineen 1 200 euroa. Siihen sisältyvät näpsä auto ja tilavan talon käyttöoikeus.
Ennen lähtöä Jakke tarkistaa Google-hakukoneella, että talonvaihtoa ehdottanut professori todella työskentelee Barcelonan yliopistossa. Hän etsii netistä vielä tarvittavat kartat ja vilkaisee, mihin autolla kannattaisi karauttaa. Oma talo jätetään toivottamaan espanjalaisperhe tervetulleeksi Joutsenoon.
Matka ei jännitä, sillä perhe on käynyt 2000-luvulla ulkomailla vähintään kerran vuodessa. Ennen Barcelonaa matkattiin Kiinaan, sitä ennen halpalentoyhtiöillä pitkin poikin Eurooppaa.
Jakke ja Liisa Mänttärin perhe ei ole ainoa, jolla on halua ja rahaa matkustaa.
2000-luvun alku on Suomessa huumaavaa nousukautta. Bruttokansantuote kasvaa vuotta 2001 lukuun ottamatta vähintään kahden prosentin vuosivauhtia. Kotitalouksien kokonaiskulutus lisääntyy samaa tahtia.
Korot ovat koko vuosikymmenen alun ennätyksellisen alhaalla. Se saa ihmiset haaveilemaan kalliista asunnoista – ja ottamaan suuria lainoja. Hutjakkaasti myönnettävät lainat ja kulutusluotot panevat aika ajoin talousoppineet haukkomaan henkeään, mutta ihmisten luottamus omaan talouteensa on luja.
Uusia työpaikkoja syntyy kymmeniätuhansia enemmän kuin niitä siirtyy muualle, Kiinaan tai Malesiaan. Erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuus kasvaa hurjaa vauhtia ja se näkyy kasvualojen palkoissa. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkkojen kasvua suitsitaan. Tuloerot kasvavat.
Kun tietokone vapautuu Jaken käytöstä, takana odottaa siisti jono.
Perheen lapset, Pekka ja Olli Korhonen ja Emilia, Eero ja Eino Mänttäri viettävät netissä monta tuntia päivässä.
Pienimmät pojat, Eino ja Eero, ovat oppineet käyttämään tietokonetta 3-vuotiaina. He löytävät helposti verkosta Miniclip-pelit. Einon silmät säntäilevät ruudulla kuin jäniksenpojat, kun hän ohjaa autoa kohti maalia.
Kun Pekka istahtaa koneelle, hän pitää hellästi sylissään sähkökitaraa. Pekka etsii netistä nuotteja ja kitaran tabulatuureja. GuitarPro5-ohjelma soittaa Pekan löytämät nuotit ja Pekka soittaa perässä – joka päivä monta tuntia.
Hänen tavoitteenaan on tulla mahdollisimman hyväksi, ehkä menestyäkin, muttei miten hyvänsä. Esimerkiksi Idols-kisa lähinnä naurattaa.
Pikkuveli Olli taas selailee YouTubesta lasketteluvideoita. Silloin tällöin hän tarkistaa, mitä kaimalle eli Kola-Ollille kuuluu. Kola-Ollista tehdyt remixit jaksavat vieläkin huvittaa. Nettiä enemmän Olli kuitenkin viihtyy rinteessä.
Emilia taas lisäilee kuvia nuorille suunnatulla ii2-yhteisösivustolla. Palvelussa voi luoda oman profiilin ja kommentoida kuvia. Tärkeintä on kuitenkin pitää kavereihin yhteyttä: siitä tulee tunne, että he ovat lähellä.
Lapset saavat olla netissä niin kauan kuin huvittaa. Tai kunnes joku vaatii vuoroansa. Kukaan ei yleensä jumitu iäisyyksiksi: kaikilla tekee mieli ulos ja kavereiden luo.
Jakke ja Liisa tutkivat kaikki perheen isot ostokset etukäteen netissä. Kun Jakke pääsee koneelle, hän tarkistaa talouslehtien uutisotsikot. Sen jälkeen hän tilaa itselleen netistä ranskan kielen alkeiskurssin. Jos vaikka seuraava vaihdettava talo sattuisi olemaan Ranskassa.
Lähteenä on käytetty taloushistorian professorin Riitta Hjerppen haastattelua.
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi