lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
NÄILLÄ SUOMI AJOI

Amazon oli Volvon menestyksen kulmakivi

20.1.2007 0:00

 On perusteltua sanoa, että Amazonin ensi-ilta kesällä 1956 oli samalla lähtölaukaus Volvon maailmanlaajuiselle menestykselle. Amazon juhli viime vuonna 50-vuotissynttäreitä. Amazon on juhlansa ansainnut.

Amazonia valmistettiin eri versioina vuosina 1956–1970 peräti 667 323 kappaletta. Sisarmallit PV 444 ja 544 eli Purkki-Volvot tyytyivät yli 200 000 autoa pienempään tuotantolukemaan.

Amazonin suosio oli vankka alusta asti. Virtaviivainen muotoilu, poikkeava ulkonäkö kaksiosaisine jäähdyttäjän säleikköineen ja tietty urheilullisuus kiinnostivat autonostajia.

Auton suunnitteli Jan Wilsgaard. Hän oli syntynyt Yhdysvalloissa, mutta ominut paljon vaikutteita myös automuotoilun Mekasta Italiasta.

Uuden mallin lähtö ei suinkaan ollut helppo. Ruotsalaiset ajautuivat heti nimiriitaan moottoripyöriä valmistavan saksalaisen Kreidlerin kanssa. Kreidler oli varannut Amazon-nimen mopolle. Niinpä Volvo myi Amazoneja vain Pohjoismaissa. Keski-Euroopassa puhuttiin Volvo P120:sta.

Ei ole sattuma, että Amazonin suosio ja Volvon henkilöautotuotannon kasvu maailmanlaajuiseksi kulkivat käsi kädessä. Torslandan tehdas Göteborgin lähistöllä avattiin 1964, Gentissä Belgiassa aloitettiin tuotanto pari vuotta myöhemmin.

Volvo kokosi Amazoneja myös Halifaxissa Kanadassa. Siellä auto tunnettiin kuitenkin nimellä Volvo Canadian.

Amazonin ensimmäinen moottori oli 1,6-litrainen B16, jossa oli 60 hevosvoimaa. Vuosien varrella moottori kasvoi ja tehoa saatiin lisää.

Parhaimmillaan Amazonia liikutti 115-hevosvoimainen moottori.

Vaihteita oli aluksi vain kolme. Se herätti kritiikkiä. Nelivaihteinen laatikko ilmaantui autoon varsin nopeasti.

Turvallisuus ja kestävyys olivat Volvon markkinoinnin käyttämiä laatusanoja. Kolmipisteturvavyöt olivat Amazonissa vakiovarusteena aikaisemmin kuin muilla, jo vuonna 1959.

Volvo oli harvinainen Suomessa 1950-luvulla ja vielä 60-luvun alussa. Volvot olivat kalliita täkäläisen mittapuun mukaan.

Tuontisäännöstelyn päättyminen 1962 ei alentanut Volvojen hintoja, mutta siitä huolimatta ruotsalaismerkki alkoi hivuttautua ylöspäin myyntitilastoissa. Laatu, turvallisuus ja soveltuvuus talviajoon olivat mainosmaakareiden iskulauseita. "Volvo on Pohjolan oloihin rakennettu", mainos väitti.

1960-luvun puolivälissä Volvo vakiinnutti paikkansa kymmenen myydyimmän merkin joukossa eikä vähiten Amazonin ansiosta. Vuosikymmenen lopussa rekisterissä oli 24 000 Volvo-henkilöautoa.


Lähteitä: Volvo Personvagnar 1927-2005, Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, www.nt.se.

Helsingin Sanomat | hs.auto@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.