Unohdettu kestävyysihme

 Japanilaisella Isuzulla oli 40 vuotta sitten kohtalainen asema suomalaisessa autokannassa. Isuzu painui kuitenkin unholaan ja tuontikin päättyi vuonna 1989 käynnistyäkseen uudelleen toissa vuonna.

Isuzu ei enää valmista henkilöautoja, vaan on keskittynyt hyötyajoneuvoihin ja moottoreihin.

Isuzu Bellet oli auto, joka valtasi alaa Suomen rekisteröintitilastossa 1960-luvun puolivälissä. Parhaimmillaan Isuzu oli 1967 sijalla 12.

Suomeen tuotiin kaikkiaan 6 400 Bellettiä. Lisäksi kyytiin mahtui muutama kappale tehokasta GT-mallia ja 1600-coupéta.

Useimmat Belletit olivat neliovisia sedaneja 1 471-kuutioisella moottorilla.

Isuzu Bellet oli nopea auto, mutta myös aikansa kestävyysihme. Eversti evp. Antero Aro kertoo vuonna 2004 ilmestyneessä Automuistoja Suomesta -kirjassa ostaneensa Isuzu Belletin 1966. "Minä jäin eläkkeelle everstinä 1989, mutta Isuzu ei", Aro kertoo.

Tehoa löytyi jopa "urheiluautomaisesti". Aluksi puolitoistalitrainen kone kehitti 71 hevosvoimaa. Myöhemmin markkinoille tuli kymmenen hevosvoimaa tehokkaampi kone.

Ajan hengen mukaisesti maahantuoja, Suomen Koneliike, pyöritti myös kilpatallia. Jotakin Bellettin tehosta kertoo, että Pertti Kärhä ajo japanilaisen kakkoseksi rallin SM-sarjassa 1968.

Isuzu oli pieni henkilöautojen valmistaja. Maailmanlaajuisesti Isuzu on varsin harvinainen henkilöauto, sillä Suomen lisäksi autoja vietiin pääasiassa Australiaan.

Bellettin edeltäjä oli englantilainen Hillman Minx, jota Isuzu valmisti lisenssillä vuodesta 1953. Bellettiä valmistettiin kymmenen vuotta, yhteensä 170 737 autoa.

Bellettin seuraaja oli mallinimeltään Gemini. Siinä näkyi uuden omistajan General Motorsin kädenjälki. Nykyään Isuzun omistajakunnasta löytyvät Toyota ja Mitsubishi.

Lähteitä: Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu 60-luvulla, Timo Laitinen: Autot 70-luvulla, Timo Kiiski: Automuistoja Suomesta, isuzuownersclub.com, wikipedia.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.auto@sanoma.fi