SYNKIN LAULU

Ei mitään iloisia Välimeren lauluja

HS:n kirjoitussarja antoi sysäyksen Synkkien laulujen maa -albumille

 "Suomalainen kansa on hienoa, sillä se osaa ammentaa synkkyydestä myös onnen siemeniä", analysoi Lauri Tähkä. Hän laulaa tänään ilmestyvän Synkkien laulujen maa -albumin avausraidan, Peltoniemen Hintriikan surumarssin.

Levy-yhtiö Universalin julkaisema Synkkien laulujen maa sai alkusysäyksensä näillä sivuilla viime keväänä pyörineestä Suomen synkin laulu -sarjasta, jonka päätteeksi Helsingin Sanomien lukijat äänestivät kesällä Suomen synkimmäksi lauluksi juuri Peltoniemen Hintriikan surumarssin.

Kirjoitussarjassa nousi esiin kymmeniä muita lukijoiden synkkinä pitämiä lauluja perusteluineen. Sarjan inspiroimana Universalissa päätettiin työstää levy, jolle saatiin mukaan vaikuttava solistikaarti, yli levy-yhtiörajojen.

Mukana ovat Tähkän lisäksi Ville Valo, Kari Tapio, Tuomari Nurmio, Anna Eriksson, Jonna Tervomaa, Siiri Nordin, PMMP eli Paula Vesala ja Mira Luoti, Katri Ylander ja Olavi Uusivirta.

Julkaisupäivä osutettiin marraskuun 22:ksi. Tämä päivä keskellä synkintä marraskuuta sattuu olemaan paitsi Ville Valon ja Kari Tapion myös levyn sovitukset tehneen ja kapellimestaroineen Tommi Vikstenin syntymäpäivä.

"Kun ryhdyimme loppukesästä tosissamme hommiin tuottaja Riku Mattilan kanssa, mietimme, tarvitaanko lopuksi jotain psykiatria", naureskelee Viksten. Ei tarvittu: levytysrupeamasta tuli pitkä ja intensiivinen, muttei loppujen lopuksi yhtään synkkämielinen. "Tosin tuottaja lähti kyllä samana päivänä etelän aurinkoon, kun masterit olivat valmiina."

Tuotantotiimiin kuului kolmantena Jussi Jaakonaho.

Elonkerjuu-yhtyeensä kanssa eteläpohjalaisia kansanlauluja uusiksi tulkinnut Tähkä sanoo pitäneensä mukaan pääsyä kunnia-asiana, eikä muitakaan artisteja tarvinnut hirveästi houkutella.

Peltoniemen Hintriikan surumarssi on kansansävelmä, josta Tapio Rautavaaran vuoden 1964 levytys teki laajasti tunnetun. Kansansävelmän sanoitti Reino Helismaa.

Rautavaaralta nousi sarjassa esiin myös Ontuva Eriksson. Sitä ei levyltä löydy, mutta Rautavaaran henkistä perintöä voi kiittää siitä, että Ville Valo lähti mieluusti mukaan. Rautavaarasta pitävä hevilaulaja ehdotti lisäksi itse, että hän laulaisi myös yhdessä Kari Tapion kanssa. Näin syntyi idea Täällä Pohjantähden alla -duetosta.

Se, että Tuomari Nurmio kirjoitti Oi mutsi mutsiin uuden toisen säkeistön on taas basisti Tom Nymanin ansiota.

"Tom sanoi harjoituksissa, että on vähän tylsistyttävää vetää Oi mutsi mutsiin vain yhtä ja samaa säkeistöä. Tuomari itsekin totesi, että se on aina ollut pieni ongelma ja lupasi palata asiaan, jos tekstiä syntyisi. Parin tunnin päästä Nurmio soitti ja toinen säkeistö oli valmis", Viksten kertoo.

Siiri Nordin ties monennenko polven stadilaisena on yhtä luonteva valinta Oi mutsi mutsin esittäjäksi kuin teuvalaissyntyinen Tähkä on pohjalaisen kansansävelmän tulkiksi.

"Kun näin biisilistan, ei ollut epäilystäkään, minkä haluaisin laulaa", Nordin sanoo. Oi mutsi mutsin alkuperäislevytys on vuodelta 1979. Nordin syntyi 1980.

"Ekan kerran kuulin tämän joskus 6-vuotiaana. Asuttiin Kannelmäessä ja himassa kuunneltiin paljon Nurmiota", muun muassa hajonneesta Killer-yhtyeestä tunnettu Nordin sanoo.

Oi mutsi mutsi nostaa hänen mieleensä tunnelmia ja tuoksuja: HOASin asuntolan, Radio Cityn mainoksen, kuumentuneen vahvistimen päällä sulavan emmental-voileivän tuoksun. Tekstin synkkyyttä ei silloin tullut pohdittua.

Lauri Tähkäkään ei vaipunut kovin synkäksi Peltoniemen Hintriikan surumarssista kouluaikoina, ei ainakaan sanoituksen takia: "Ala-asteella sitä veisattiin ja opettaja säesti harmonilla otsasuonet pullistellen", Tähkä kuvailee.

"Sehän on kyllä ihan helvetin synkkä tarina, mutta yritimme löytää siihen muitakin sävyjä", Tähkä toteaa puhelimessa ja tarpoo kiivaasti jossakin Turun suunnassa, iltapäivän hämärtyessä.

"Sitä paitsi eihän se oikiastansa oo huono asia, että on pimiää ja synkkääkin. Ilosta ei voi nauttia, jos ei oo välillä polvillansa", hän laukoo.

"Olishan se kauhiaa, jos täällä pitäisi tehdä jotakin Välimeren rannan iloisia lauluja. Ei meistä oo siihen."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi