"Se on ehdottoman kuolemanjanoinen laulu"

Badding hallitsi mollimelodian

 "Tähdet tähdet, luoksenne tahtoisin pois, / tähdet tähdet, silloin mun helpompi ois – –."

"Teksti on silkkaa kuolemankaipuuta" perustelee Agents-fani, joka äänestää Suomen synkimmäksi lauluksi Rauli Badding Somerjoen Tähdet tähdet -kappaletta. Laulaja sävelsi ja sanoitti kappaleen itse ja levytti sen Agents-yhtyeen kanssa 1983.

Toinen lukija äänestää koko Baddingin tuotannon puolesta: "Vaikka laulu olisi iloinen, niin artistin ääni tuo mieleen surua ja murhetta."

Mutta tämä ei ole iloinen laulu. "Tähdet tähdet, enkö jo tulla mä saa, / tähdet tähdet, ikuisuuksiin ajan taa – –."

Mitä sanoo M. A. Numminen, joka tunsi Rauli Badding Somerjoen kuusikymmenluvulta lähtien ja tuotti hänen ensimmäiset levynsä? Sekä piti hänelle hautajaispuheen 1987.

"Se on ehdottoman synkkä ja kuolemanjanoinen laulu. Ja mikäs sen paremmin vetoaisi suomalaisiin."

"Tunsin Baddingin pitkän aikaa ja myös tämän hänen synkemmän puolensa."

"Baddingillä ei ole kovin monta sävellystä ylipäätään. Mutta suurimmat hitit pulpahtivat itsestään.

Suomalaisen mollimelodian hän hallitsi perusteellisesti."

"Tähdet tähdet on toisinto hänen omasta sävellyksestään Valot, joka on ensimmäisellä levytyksellä Synnyin rokkaamaan (1971). Sen Badding muuten lauloi myös englanniksi ja se lähetettiin Elvikselle kun olin saanut jostain osoitteen. Mutta eihän Elvis sitä laulanut."

"Valot oli duurisävellys, mutta siinä on sama yksinäisyyden tunnelma. Badding itse, nuori poika, tuijottaa yksinäisestä kopistaan ulos. Se oli nuoren rock-Baddingin lohduttomuutta. Tämä teema näkyy läpi koko hänen tuotantonsa."

"Nuori ihminen kipristelee yksinäisyydessä ja kun kukaan ei häntä huoli niin hän toivoo kuolemaa, toivoo, että tähdet ottaisivat hänet jo luokseen."

Siis vähän niin kuin Goethen Nuoren Wertherin kärsimykset, jonka takia itkettiin ympäri Eurooppaa 1770-luvulla? "Näin vanhempana ihmisenä sanoisin, että Werther kärsi turhaan", M. A. Numminen kommentoi.

Tähdet-kappaleen sovitti Baddingin hyräilemästä melodiasta levyn tuottaja ja Agentsien kitaristi Esa Pulliainen. Hänkin piti sanoitusta kolkkona.

Mutta kansa on kuunnellut. "Se on suomalaisten tanssiyhtyeiden eniten soittama kappale", Numminen sanoo. Teoston kymmenen soitetuimman laulun listalla se vaihtelee paikkaa Unto Monosen Satumaan kanssa – joka muuten on Suomen synkin laulu -kisassa menestynyt hyvin. Nummisen mielestä Satumaa ei kyllä ole synkkä ollenkaan.

Kun Tähtiä kuuntelee cd-levyltä, niin siitä puuttuu osa synkkyyttä. Venyneen kasettinauhan lisämolli? Umpihumalaisen laulajan takakeno? Yleisön likistys ovia vasten, esimerkiksi Tampereen yo-talon eteisessä, jonne Badding itsekin horjahti jostain kumman syystä odottamaan omaa keikkaansa Agentsin kanssa 1980-luvun alkupuolella.

Synkin laulu -ehdokas soi Radio Helsingin Parantola-ohjelmassa la klo 14.30. Ehdotukset perusteluineen: hs.kulttuuri@sanoma.fi. Postitse: HS, kulttuuriosasto, PL 85, 00089 Sanoma. Verkossa: www.hs.fi/keskustelu.

Helsingin Sanomat | hs.kulttuuri@sanoma.fi