Ajovalot ja kulutus

Kuinka paljon ajovalojen päällä pitäminen lisää polttoaineen kulutusta? Pitääkö paikkansa että ruuhkaliikenteessä ajaminen valot päällä tuplaa kulutuksen? Jos näin on miksi on säädetty laki joka pakottaa ihmiset saastuttamaan, ottaen huomioon että liikenteen päästöt muutenkin muodostavat suuren osan ilman epäpuhtauksista?

Kerrankin kysymys johon voi ottaa kantaa laskemalla! Lähes paikallaan ollessa Tallirengin auton ajotietokone näyttää kulutusta 1,3 l/h (litraa/tunti). Bensiinin alempi lämpöarvo on 43,5 MJ/kg (megajoulea/kilo) ja tiheys noin 0,75 kg/l (kiloa/litra ). Polttoainetta kuluu siis noin yksi kilo tunnissa ja täyden sadan prosentin hyötysuhteella polttoaineesta saataisiin tehoa 12 kW.

Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä bensiinillä käyvän ottomoottorin hyötysuhde joutokäynnillä ja ilman kuormaa on 10 prosentin luokkaa. Tällöin moottorilta tulisi akselitehoa 1,2 kW:n paikkeilla.

Mittaushetkellä ajovalot olivat päällä ja niiden ottama nimellissähköteho on yhteensä 120 W. Valot ottavat tehonsa akulta, jota ladataan generaattorilla. Polttomoottori käyttää generaattoria moniurahihnan välityksellä ja häviöitä tapahtuu koko ketjun matkalla kampiakselin hihnapyörältä hehkulankojen päihin.

Auton käydessä ajovalot kuormittavat generaattoria suoraan, joten akun lataushäviöitä ei tarvitse ottaa huomioon. Hihnakäytön, generaattorin ja siirtojohtimien yhdistetyksi hyötysuhteeksi voidaan olettaa noin 70 prosenttia. Tällöin valot ottavat 170 W:n akselitehon.

Laskelman lukuarvot ovat suuntaa antavia, mutta tulos on varsin uskottava. Valojen sammuttaminen alentaisi kulutusta 15 prosenttia, kun moottori käy lähes lepokuormalla joutokäyntiä. Laskelman lukuarvot on pyritty valitsemaan siten, että saatava tulos olisi lähempänä ylä- kuin alarajaa.

Joutokäynnillä moottorilla on valojen lisäksi joukko sähkö- ja apulaitteita kuormanaan, joten valojen osuus ei enää nykyautossa ole dominoiva, kuten tilanne on saattanut olla joskus 60-luvulla.

Prosenttilaskua tuntemattomille on syytä teroittaa, että edellä mainittu tulos pitää paikkansa, kun moottorin akseliteho on 1,2 kW. Moottorin täydellä teholla (100 kW) valojen sammuttaminen vaikuttaisi enää 0,2 prosenttia. Koko Suomen ajosuoritteesta varsin pieni osa ajetaan hitaasti etenevässä ruuhkassa, joten valojen sammuttamisen suorat päästövaikutukset ovat varsin pienet.

Saatava hyöty muuttuu vähintään kyseenalaiseksi, jos kokonaisuuteen otetaan huomioon huonon havaittavuuden aiheuttamissa kolareissa tuhoutuneiden autojen ja kuolleiden ihmisten elinkaaren aikaiset päästöt.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi