7.12.2007 12:19
Akun huoltotyökalut: 1. Akkukenkien ja akun irrottamiseen tarvittavat kiintoavaimet (akun irrottaminen vaatii yleensä myös hylsyavaimen) 2. Napojen ja kenkien puhdistukseen tehty erikoisharja 3. Synteettinen vaseliini 4. Akkulaturi (kuvassa vain 12 V akkujen varaamiseen sopiva laturi, jonka latausvirta valitaan valitsemalla min/max). Pienellä virralla varaaminen on akun kannalta parempi vaihtoehto.
Tarvitseeko uuden auton akkua huoltaa? Miten? Mitä välineitä siihen tarvitaan?
Talvi lähestyy ja Tallirengin laatikko näyttää täyttyvän akkua koskevista kysymyksistä.
Akun vaihtamista koskevaan kysymykseen Tallirenki vastasi kaksi viikkoa sitten.
Jotta akkua ei joutuisi vaihtamaan liian usein, kannattaa uhrata hetki ennalta ehkäisevään työhön.
Puheista huolimatta akku ei ole huoltovapaa ja toisaalta ryytynyt akku aiheuttaa suoranaista mielipahaa pakkasaamuna.
"Huoltovapaan" akun kannalta tärkeimmät toimenpiteet ovat akun napojen putsaus ja varaustilan tarkkailu.
Akun navat pyrkivät hapettumaan, mikäli napojen suojana ei käytetä tarkoitukseen sopivaa rasvaa tai suoja-ainetta. Mikäli navat ovat hapettuneet, hapettuma poistetaan tavallisella teräsharjalla tai tarkoitusta varten tehdyllä erikoisharjalla.
Puhdistusta varten irrotetaan akkukengät, jotta kengän ja navan välinen kontakti saadaan hyväksi.
Maajohto irrotetaan ensin (henkilöautoissa 99-prosenttisesti miinusnapa), jotta vahinkoja ei sattuisi.
Harjatut akkukengät kiristetään takaisin napoihin ja suojaus tehdään vaikkapa ruiskuttamalla synteettistä vaseliinia (saa lähes joka marketista) päälle.
Akun napojen puhdistuksen yhteydessä kannattaa tarkistaa myös varaustila.
Syksyn ja talven mittaan varaustila heikkenee varsinkin pätkäajossa, sillä akku ottaa kylmänä huonosti varausta vastaan, sähkön kulutusta on paljon ja latausajat ovat lyhyitä.
Nykyakkujen hyytyminen tapahtuu todella petollisesti, joten kohtalaisen pieni pakkasen kiristyminen saattaa jättää auton parkkiruutuun.
Akun varaustilaa voi testata ammattikäyttöön tarkoitetulla varaustilan mittarilla, mutta useimmissa huoltovapaissa akuissa on varaustilan "tarkistussilmä", joka näyttää värillään varaustilan.
Varauksen ollessa ok silmästä näkyy vihreä kuula ja varaustilan laskiessa kriittiseksi kuula vaihtuu punaiseksi tai oranssiksi.
Toisaalta akkulaturi ei vahingoita akkua, vaikka varaustila olisi ok, joten akun varaaminen alkutalvesta vain varmuuden vuoksi ei haittaa.
Nykyisellään akkulaturi ei maailmoja maksa ja latureita on varmasti tuttavilla jo valmiiksikin, joten tarvittavat työkalut ovat helposti lähettyvillä.
Jos haluaa pelata varman päälle, akku kannattaa irrottaa autosta ja varata hyvin tuuletetussa tilassa. Jotkut varaavat akun paikallaan autossakin, mutta usein akun joutuu irrottamaan jo käytännön syistä, jos auto on pysäköity kadun viereen, eikä virtaa ole saatavilla.
Akkulaturista tulee valita akkua vastaava jännitetaso (yleensä 12 V) ja latausvirta säädetään yleensä pikavalitsimesta – nopea / hidas lataus tms.
Oikea jännitetaso ja varausohjeet kannattaa vielä tarkistaa akun kyljestä ja lukea akkulaturin ohjekirja huolellisesti. Akun varaaminen kestää puolesta päivästä päivään ja akun voi todeta olevan varautunut, kun latausvirta on pienentynyt lähelle nollaa. Mikäli varaaminen ei auta, akku pitää vaihtaa.
PS. Akun irroittaminen katkaisee virran kaikista sähkölaitteista. Ohjainlaitteiden ja muiden oheislaitteiden muisteista pyyhkiytyy hieman tietoa. Tyypillisimpänä vaivana on radion koodin hukkuminen radion muistista, joten virtakatkoksen jälkeen koodi täytyy syöttää ja mm. kellon aika pitää asettaa uudelleen. Radion koodi kannattaa säilyttää huolellisesti, sillä sen hankkimisessa on useimmiten aika paljon vaivaa.
Virransyöttökatkos pyyhkii yleensä myös ohjainlainlaitteista käytön aikana opitut parametrit, joten alkuvaiheessa auto saattaa hetken tuntua hiukan erilaisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi oppiva automaattivaihteisto totuttelee taas kuljettajan ajotapaan ja moottorinohjain viilaa omat parametrinsa kohdalleen.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi