Dieselmoottorin tehot

Olen tuoreen diesel-moottorilla varustetun henkilöauton omistaja ja minua askarruttaa nykydieseleiden ajo-ominaisuudet. Tehoa ja vääntöä on saatu irti paljon, jopa niin mukavasti, että sitä on pakko leikata voimansiirron komponenttien säästämiseksi. Vaan silti ihmetyttää se, millä tavoin tehoa annostellaan kierroslukuun nähden. Useissa autoissa alle 2000 rpm ei tapahdu mitään erityistä, kunnes noin 2500 kierroksen jälkeen tulee tehoa terävästi tuntuvat määrät lisää. Tämä on etenkin pienillä vaihteilla jopa rasittava ilmiö. Sitten seuraa tarinamme lähdekritiikkiä vaativa osuus: internetin keskusteluissa ja moottorin ohjausyksiköihin ksilöllisiä ohjelmia tekevät yritykset markkinoivat modifioimiinsa moottoreihin tuntuvaa tehonlisäystä sekä jopa polttoaineensäästöä samaan aikaan, kera parannetun ajettavuuden. Tehoa haetaan lisää yläkierroksille, vakio-ohjelmaa tasaisemmin kasvavalla vääntökäyrällä. Näiden lähteiden mukaan voimansiirto ei rasitu sen enempää ja kulkukin on tasaisempaa suuremman huippuväännön ja -tehon ohella. JOS tämä, tai edes osa siitä, pitää paikkaansa, mikseivät autovalmistajat tee moottorinohjauksen ohjelmiaan vastaavilla parametreillä?

Dieselmoottorien suorituskyky on huomattavasti parantunut teknisen kehityksen myötä mutta on myös totta, että kaikkea sitä saavutettua edistystä ei välttämättä huomaa ajoneuvolla ajettaessa.

Tähän luonnollisesti vaikuttaa monta tekijää, joista osa on myös moottorista riippumattomia.

Kannattaa myös muistaa, että turboahtimella varustetut moottorit poikkeavat käyttäytymiseltään siten, että niissä on usein tietty viive ennen kuin täysi teho saadaan aikaan.

Jos tarkastellaan ajoneuvoa kokonaisuudessaan, sen moottorin ja vaihdelaatikon koko ja ominaisuudet määräytyvät pitkälti ajoneuvon koon perusteella. Monet autonvalmistajat omaavat tietyn mallisarjan autoja ja niihin liittyvän rajallisen määrän mahdollisia moottori+vaihdelaatikko kokoonpanoja. On myös mahdollista, että autonvalmistaja hankkii esimerkiksi vaihdelaatikot alihankkijalta tai käyttää toisen valmistajan kanssa yhteisesti kehitettyä moottoria. Kummatkin edelliset tapaukset saattavat rajoittaa mahdollisuuksia optimaalisen yhdistelmän aikaansaamiseksi.

Ja koska kyse on moottoreiden ja vaihdelaatikoiden sarjatuotannosta, usein käytetään kohtalaisen rajattua määrää näistä komponenteista tuottamaan mahdollisimman monta moottori+vaihdelaatikko yhdistelmää.

Moottorin osalta useimmiten moottorinohjaus on kompromissi lähinnä polttoaineenkulutuksen, päästöjen ja käyttöiän suhteen.

Etenkin nykyisin, kun päästönormit tiukkenevat koko ajan, päästöjen ja kulutuksen merkitys luonnollisesti kasvaa.

Euroopassa henkilöautojen viralliset kulutus ja päästöarvot mitataan testisyklillä nimeltään NEDC (New European Driving Cycle).

Joten ei ole ollenkaan yllättävää, jos autonvalmistajat myös kalibroivat moottorinohjausta siten, että tällä kyseisellä testisyklillä ajettaessa saadaan kohtalaisen alhaiset kulutus- ja päästölukemat.

Moottorinohjauksen ohjelmaa voidaan toki muuttaa mutta täytyy muistaa, että miten muutokset vaikuttavat esimerkiksi polttoaineenkulutukseen tai voimansiirron rasituksiin eivät ole kovinkaan helposti määriteltävissä.

Polttoaineenkulutukseen kun vaikuttaa merkittävästi ajotapa ja ajotilanteet. Ja kyllähän voimansiirto siitä sitten enemmän rasittuu, jos tehoa saadaan enemmän käyttöön kuin ns. vakio moottorinohjaus ohjelmalla.

Ajettavuuden suhteen on vaikea sanoa mahdollista parannusta, koska se on voimakkaasti riippuvainen jokaisen henkilön mieltymyksiin. Toiset tykkää esimerkiksi bensamoottorilla varustetusta autoista ja toiset taas dieselistä.

Vaikka Tallinrenkikin ihmettelee autonvalmistajien tekemisiä, pitäisin kovin kummallisena jos moottorinohjauksen ohjelmoinnissa ei olisi tehty huolellista työtä ja otettu kaikkia tärkeitä kriteerejä huomioon.

Automallin suunnittelussa otetaan aina huomioon olennainen kohderyhmä, joten silläkin on vaikutusta miten auton halutaan käyttäytyvän, jotta se miellyttäisi suurinta osaa käyttäjistä.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi