Ksenonien kestosta

Autossani on xenon ajovalot ja aina startatessa autoani, ajovalot ovat kokoajan päällä. Lyheneekö ajovalojen toiminta-aika, siis xenon polttimoiden, koska startatessa autoa varmaankin jännitevaihteluissa kuormitetaan xenon polttimoita liikaa.

Juuri sen takia valot ovat kokoajan päällä, ettei niiden elinikä lyhenisi. Ksenon-polttimot kärsivät eniten juuri sytyttämisestä, se lienee yksi syy miksi niitä ei sammuteta käynnistettäessä. Toinen tärkeä syy on niiden hidas syttyminen.

Ksenon eli kaasupurkausvalojen jännite on yli 20  000V, joten ne vaativat joka tapauksessa kehittyneen jännitteen säätimen, joka ei häiriinny käynnistettäessä tapahtuvasta jännitteen vaihtelusta.

Eiköhän suunnittelijat ole sen huomioinut?

Ksenonvalojen sytytys tapahtuu korkeajännitteisen ”salaman iskun” avulla, joka saa aikaan vakaan valokaaren. Kuten olet varmaan huomannut valojen syttyminen ottaa hetken.

Näin syksyn pimeillä kannattaa tiedostaa, että ksenon-polttimot eivät ole ikuisia, vaikka niin on joskus annettukin ymmärtää. Todellisuudessa niiden valoteho heikkenee yllättävänkin nopeasti. Toki suhteessa niiden sytyttämiseen ja päällä pitoaikaan.

Hihavakiona ja tallin kokemuksista voisi sanoa, että yli 100 000 kilometriä ajetuilla autoilla polttimot alkaa olla vaihdon tarpeessa. Varsinkin jos valoja käytetty koko ajan, kuten Suomessa.

Lieneekö ksenon-valojen hiipuminen osa syynä ns. päivävalojen yleistymiseen uusissa autoissa?

Ulkonäkö on varmaan tärkein syy päivä-ledi-valoihin ja pieni virran kulutus, mutta ksenonien säästö on hyvä peruste kotiväelle uuden auton oston yhteydessä ;)

Näkyyhän tuota ksenonien säästöä harrastettavan muutenkin kun ajellaan parkit ja sumuvalot päällä, erityisesti tuontiautoilla, joissa ei ole valoautomatiikkaa.

Onpa tullut itsekin sorruttua moiseen varsinkin lyhyillä päiväajoilla.

PS. Tekniikan Maailma on testannut 19/04 lehdessä käytettyjen ksenonien valotehoja. Jutun pystyy kaiketi ostamaan netistä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi