26.11.2007 10:55
Tuulilasiin on jäätynyt paksuhko kerros jäätä, vaikka sivuikkuna on vain kostea.
Näin talvella ihmetyttää tuo auton lasien jäätyminen. Jos jäätyminen aiheutuu ilman kosteudesta, niin miksi ihmeessä auton kaikki lasit eivät jäädy tasaisesti? Yleensä etulasi on kaikkein pahimmassa jäässä. Luulisi ilman kosteuden tarttuvan myös muihin laseihin samalla lailla (yleensähän tuuleekin hieman johonkin suuntaan minkä luulisi liikuttavan kosteata ilmaa sivusuunnassakin).
Auton tuulilasin jäätyminen ennen sivulaseja hämmentää autoilijoita tyypillisesti syksyisin ja keväisin.
Ilmiö esiintyy, kun ilman lämpötila on lähellä nollaa ja ilmassa on riittävästi kosteutta.
Kosteutta on lähes aina riittävästi, mutta onpahan tänäkin keväänä nähty aamu, jolloin pakkasta oli kirpeät viisi astetta, mutta auton lasit olivat putipuhtaat.
Ilman jäähtyessä ilman kosteus alkaa tiivistyä auton lasien pintaan, koska viileä ilma sitoo kosteutta huonommin kuin lämmin.
Termodynamiikan lakien mukaan lämpöä ei siirry kahden kappaleen välillä, mikäli kappaleiden lämpötila on sama.
Auton lasien kohdalla ongelma on siis ilmeinen: sama ilma ympäröi sekä sivu- että tuulilasia – miksi tuulilasi jäätyy?
Ilmiön jippo piilee taivaalla. Epätasaisen jäätymisen aikaan taivas on pilvetön ja ilma kirkas.
Kirkas taivas ei vaikuta lämmön johtumiseen tai kuljetukseen, mutta lämpösäteilyyn kylläkin.
Säteilyn kautta taivaan tuuliin karkaava lämpömäärä riittää tuulilasin jäähdyttämiseen nollan alapuolelle.
Kappaleen säteilemä lämpömäärä riippuu sen absoluuttisesta lämpötilasta. Lasi jäähtyy, jos se imee ympäristöstä vähemmän lämpösäteilyä kuin se itse säteilee ulos.
Kappale vaihtaa säteilyä tehokkaimmin pinnan normaalin suunnassa – kallistettu tuulilasi säteilee lämpönsä kylmään avaruuteen, mutta se ei saa korvaavaa lämpöä ympäristöstä. Lähes pystysuorassa oleva sivulasi saa säteilemänsä lämmön takaisin likipitäen saman lämpöisestä ympäristöstään.
On huomattava, että ilmiö ei luonnollisestikaan esiinny enää talven kovilla pakkasilla, kun ympäristön lämpötila on painunut alle nollan.
Tällöin kaikki lasit ovat jäässä, mutta etulasissa voi olla enemmän jäätä mm. siksi, että kostea lumi pysyy kallistetulla pinnalla paremmin.
Toisaalta kosteutta ehtii tiivistyä ja jäätyä lasin pintaan pidempään kuin sivulaseihin, joten myös jääkerroksesta tulee paksumpi.
Epäluuloiset voivat kokeilla teoriaa käytännössä ja ajaa autonsa sopivalla kelillä katokseen ja verrata jäätymistä taivasalla oleviin kotteroihin – katoksessa olevan auton tuulilasin ei pitäisi jäätyä.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi