Mäkiajo

Olen usein miettinyt onko sillä oikeasti väliä auton bensankulutuksen suhteen jos kaasuttaa autoa suurempaan nopeuteen jo ennen ylämäkeä (ja ajelee sitten pienellä kaasulla ylös) kuin että pitäisi nopeuden tyynesti samana koko ajan ylämäkeä noustessa? Joskushan tiessä on huima alamäki ja sitten heti ylämäki. Houkutuksena on usein kaasutella alamäessä (pieneen) ylinopeuteen, ja sitten pintakaasulla liu'utella mäki ylös.

Ei sillä ole alentavaa vaikutusta bensankulutukseen. Kyseessä on taas tilanne johon vaikuttaa monta tekijää, auto-mäki-nopeus, jne.

No jos pohdiskellaan tilannetta Suomen maanteillä, joissa ajellaan 80–100km/h nopeuksilla ja mäet eivät ole kovin jyrkkiä.

Ensinnäkin nopeuden kasvattaminen alamäessä ei ole kannattavaa. Nopeuden kasvattaminen alamäessä kasvattaa kulutusta, ero voi olla merkittävä, jos esimerkiksi moottorijarrutuksella voitaisiin ylläpitää riittävä nopeus.

Moottorijarrutus asiaa on käsitelty aikaisemmassa Dieselin moottorijarrutusta käsittelevässä jutussa. Moottorijarrutuksessahan kulutus on nolla tai hyvin pieni. Myöskään tasaisella nopeuden kasvattaminen ei ole taloudellista.

Maantienopeuksissa ilmanvastus alkaa olla merkittävä tekijä, mitä lujempaa ajat sitä suurempi vastus ja kulutus.

Mahdollisimman taloudellinen ylämäkeen ajo saavutetaan, jos moottorin kierrokset ovat lähellä parasta moottorin hyötysuhdetta. Paras hyötysuhde on tyypillisesti lähellä vääntömomentin huippua vastaavia kierroksia.

Tosin Suomessa mäet ovat tyypillisesti sen verran pieniä ja autojen tehot niin suuria ettei kone koskaan käy parhaalla hyötysuhteella, siis suurintavääntömomenttia ei tarvita. Eli auto jaksaa nousta mäen isolla vaihteella.

Jos taas mäki on tosi jyrkkä ja auto ei selviydy siitä kunnolla suurimmalla vaihteella, niin pienemmällä vaihteella kierrokset voivat asettua hyötysuhteen kannalta sopivalle tasolle ja mäen nousu on sillä taloudellisempaa. Mutta ilmanvastus on ylämäessäkin, eli nopeus lisää kulutusta.

Nopeuden vaikutus kulutukseen selviää hyvin kuvaajista, joissa on ilmoitettu kulutus nopeuden funktiona.

Niitä löytyy autokohtaisesti mitattuna autolehdistä, esim. Tekniikan Maailmasta. Niissä kulutus lähtee tyypillisesti kasvamaan hyvin voimakkaasti jo ennen 80km/h nopeutta.

Automaattivaihteisilla autoilla Tallirenki on välillä ajellut ylämäet 85–90km/h mittarinopeutta, jottei automaatti vapauttaisi momentinmuunninta ja alkaisi luistaa.

Tällöinkin syynä on lähinnä pienempi ääni tai fiilisasiat ;-), kuin kulutus.

Useammat automaatit tuntuvat lukitsevan momentinmuuntimen n. 80–85km/h nopeuksilla.

Jos rekka ajaa takanasi ennen mäkeä on pieni kiihdytys ihan hyvä asia – jouhevan liikenteen kannalta.

Raskas kalusto tyypillisesti tekee niin, jotta pääsevät mäen ylös nopeuden liikaa hiipumatta.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi