Nopeusmittarin virhe

Minkä takia lähes kaikki ns. analogiset nopeusmittarit näyttävät hieman liikaa? Mitä kovempaa ajetaan, sen suurempi heitto. Ja seuraako matkamittari samaa heittoa, eli jos ajat kovaa niin maileja tulee mittariin todellista matkaa enemmän? Onko digimittareita tutkittu ja pitävätkö ne kutinsa? Miksei nykyautoihin asenneta mittaria, joka ottaa nopeutensa GPS:stä?

Jos Tallirenki olisi AKEn virkamies, vastaus olisi kuivakkaasti "Suomessa ja muissa EU-maissa on vaatimuksena nopeusmittarille komission direktiivi 97/39/EY tai E-sääntö n:o 39". No, tästä ei tule kuin väittelyä mitä E-säännössä sitten sanotaan.

Tämän kysymyksen yhteydessä sen voi tiivistää kohtaan "mittarin tulee näyttää aina vähintään todellista nopeutta". Esimerkiksi 100km/h todellisessa nopeudessa näyttämän tulee olla vähintään 100 ja enintään saa olla enintään 114km/h. Näyttämän ja todellisen nopeuden ero saa kasvaa nopeuden kasvaessa...

Käytännössä tämä johtaa siihen, että mittarit näyttävät aina hieman liikaa varmuuden vuoksi. Ja mittauksen luonne varmistaa sen, että virhe kasvaa nopeuden kasvaessa. Käytännössä jokin 5–8 km/h liikaa näyttäminen leivotaan sinne sisään jo pelkästään renkaan kuluman, vaihtoehtoisen rengaskokojen sekä rengaspaineiden vaihtelun kompensoimiseksi.

Tavoitehan oli, että mittari ei missään tilanteessa näytä liian vähän.

Esimerkkinä kun raavimme sen kuusi millimetriä kulutuspintaa pois sinne tien penkalle, se merkitsee lähes kahden prosentin muutosta vierinkehässä, joka on suoraan yhteydessä nopeusmittarin tarkkuuteen.

Matkamittari ei välttämättä seuraa nopeusmittarin heittoa, mutta jos esim. virheen suurin syyllinen ovat erikokoiset renkaat kuin autossa alun perin oli, niin matkamittarikin mittaa poskelleen.

Hauska muuten ajatella vaikkapa 300 000 km ajetussa autossa, jos matkamittarin virhe on ollut 5 prosenttia, niin se tarkoittaa 15 000 km:n eroa mittarilukeman ja todellisen ajetun matkan välillä.

Miksi sitten ei GPS:ää? Se on hieman uusi juttu, kuitenkin silleen, se ei toimi tunneleissa, rakennusten katveessa yms. Lisäksi sen toimivuudesta ei viimeisellä rannalla ole muuta takuuta kuin amerikkalaista lupaus olla häiritsemättä sitä.

Tämäkin asia muuttuu navigaattorien yleistymisen myötä, mutta pyörän pyörimistä tullaa vielä pitkään käyttämään ainakin referenssisignaalina.

Jos säädös asia kiinnostaa kannattaa surffata http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29regs.html (linkki alla) ja siltä sivulta regulation 21–40 ja sieltä sääntö 39.

Noilla sivuilla on muuten paljon muutakin mielenkiintoista, joka voi selittää autoilun kummallisuuksia.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi