Pienten turbomoottorien kestävyys

Markkinoille tulee uusia henkilöautoja, joilla on yhä pienemmät moottorit ja yhä suuremmat väännöt ja tehot. Ne kuuluvat olevan mainioita vehkeitä ajo-ominaisuuksiltaan. Äärimmilleen ilmiö on viety kilpa-autoissa, joissa myös realisoituu haittapuoli, kun koneet jaksavat pauhata valtavalla teholla yleensä vain yhden kilpailun maaliin. Onko tämä uuvahtaminen odotettavissa aikanaan myös tavallisen kuskin turbovehkeessä? En haluaisi ostaa hienoja ajo-ominaisuuksia, jos moottoriremontti odottaa paljon aikaisemmin kuin vanhoissa moottoreissa on totuttu. Ihminenkin uupuu nopeammin, jos siitä puristetaan jonkin aikaa liikaa tehoja. Asia on niin uusi, että satojen tuhansien kilometrien ajomääristä ei vielä ole kokemuksia, mutta viisaalla Tallirengillä lienee jo profeetallista ennakkotietoa.

’Downsizing’ on päivän sana moottoripuolella, eli selkeästi pienemmät koneet, mutta samat tai suuremmat tehot kuin ennen.

Myös Tallirenkin kokemuksien mukaan ne ovat mainioita ajaa.

Hienot vääntö ja ajo-ominaisuudet saadaan yleensä ahtamalla moottorit, eli lisäämällä autoon turbo tai mekaaninen ahdin tai jopa molemmat.

Valitettavasti kun komponenttien määrä kasvaa, lisääntyy myös riski, että joku niistä hajoaa. Mekaanisia ahtimia on rakenteeltaan useita erilaisia, toiset maineeltaan ehkä kestävenpiä kuin toiset, mutta kaikissa pyörimisnopeudet korkeita, eli mitoitukseltaan tarkkoja ja voitelun on toimittava... kuten myös turboissa.

Lisäksi moottoreissa ohjataan venttiileitä ja imuilmaa mitä hienommilla järjestelmillä, joka järjestelmällä on oma vikaantumistiheytensä.

Itse en sinänsä usko moottoriremonttien lisääntymiseen, jos sillä tarkoitetaan kansi-, sylinteri- ja mäntäremontteja.

Mutta ahtimia ja muita moottorin lisälaitteiden vaihtoja varmaan tulee uusilla autoilla olemaan enemmän kuin vanhoilla, joissa kyseisiä laitteita oli huomattavasti vähemmän. Toki ahtimien hajoaminen kesken ajon voi johtaa isoonkin moottoriremonttiin.

Toisaalta kehitystäkin on tapahtunut, ennen paljon pelätyt jakohihnan katkeamiset ovat nykyautojen huomattavasti kestävempien hihnojen johdosta vähentyneet merkittävästi.

Turbojen ja mekaanisten ahtimien kestävyydestä on hyvin erilaisia kokemuksia.

Joidenkin mukaan ei ole mikään ihme jos jo 100 000 ajokilometrin jälkeen joudutaan vaihtamaan, toiset taas ajelevat useita satoja tuhansia kilometrejä turbo-autoillaan ilman ongelmia. Tallillakin on kokemuksia alle 200tkm ajetuista autoista johin on turboja vaihdettu, sekä yli 200tkm ajetusta joihin ei ole tarvinut ahdinta vaihtaa. Asiaan vaikuttaa auton käyttö ja huolto, vaikka enää ei ahtimien jäähdytyksiä ohjekirjoissa pyydetä tekemään.

PS. Henkilöautojen tehot ovat vielä aika kaukana kilpa-autoista. Formuloiden turbo-moottoreista saatiin jopa 1 500hv teho 1,5 litran iskutilavuudesta. Ralliautojen tehot olivat 400–500hv 1,8–2 litran turbomoottoreilla. Molemmat esimerkit ovat 80-luvulta.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi