Taloudellinen kiihdytys

Voisitkohan vastata palstallasi pitkään askarruttaneesta asiasta, josta olisi hyötyä nykyisillä bensiinin hinnoilla. Eli miten kiihdytetään mahdollisimman taloudellisesti nimenomaan moottorin kannalta. Autokoulussa opetettiin, että on taloudellisinta kiihdyttää suurimman väännön alueella. Auto Bild -lehdessä taas opetettiin, että moottorin hyötysuhde on parhaimmillaan, kun moottori kiertää noin 1/2 - 2/3 rpm suurimman väännön kierrosluvusta. Autoni suurin vääntö saadaan 2700 kierroksella, joten kiihdytykset kannattaisi Auto Bildin mukaan siis tehdä 1350-1800 välillä, kun taas autokoulun mukaan kiihdytys tehtäisiin välillä 2500-3000. Nämä siis olettaen, että moottori vetää nurisematta ja kaasua painetaan oikeaoppisesti noin 2/3 koko liikeradasta. Oikein?

Lisäksi kysyisin onko kaasupolkimen asennolla väliä ruiskumoottorissa, sillä käsittääkseni moottoriin ei syötetä enempää bensiiniä kuin se pystyy hyödyntämään. Matalilla kierroksilla ajettessa kiihtyvyys on suunnilleen samaa painettaessa kaasupoljinta 1/2 tai 3/3, mutta onko kulutus?
Mikko

Taloudellisinta on kiihdyttää reippaasti nopeuteen, jota tiellä saa ajaa ja vaihtaa sitten suurin vaihde jolla auto nurisematta kulkee.

Reippaasti kiihdyttäminen ei onnistu noin kapeilla kierroslukualueilla!

Tyypillisesti kiihdytys tapahtuu 1 ja 2 vaihteita käyttäen, minkä jälkeen voidaankin vaihtaa 4 tai jopa 5vaihteelle.

Tällöin kierrokset nousevat kiihdytettäessä helposti 4000–5000rpm välille, tietenkin autosta riippuen.

Tasaista nopeutta ajettaessa on taloudellisinta käyttää mahdollisimman isoa vaihdetta. Tällöin kierrokset ovat luokkaa 1500–2000rpm. Alle 1500 rpm kuulostaa turhan pieneltä, vaikka uudet autot vetävätkin nätisti todella alhaalta.

Uusimmat autot kertovatkin kuljettajalle millä vaihteella tulee ajaa tai kiihdyttää, jotta se olisi mahdollisimman taloudellista. Tallirengin kokemuksen mukaan nekin suosittelevat vaihtamaan pinemmälle, jos kierrokset laskevat alle 1500rpm.

Suuremmilla nopeuksilla kiihdytettäessä on hyvä valita vaihde jolla kierrokset ovat lähellä suurinta vääntömomenttia. Sillä saavutetaan hyvä hyötysuhde ja kiihtyvyys.

Nykyautoissa kaasupoljin on lähinnä toivomuspoljin eli moottorille ei anneta suurempaa määrää polttoaine-ilmaseosta kuin on järkevää, vaikka poljin on kuinka syvällä.

Tämä koskee kuitenkin vain sähköisellä kaasupolkimella varustettuja autoja. Sähköiset kaasupolkimet ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla.

Tavallisilla kaasupolkimilla varustetuissa autoissa kuljettaja määrää polttoaine-ilmaseoksen määrän, eli myös polttoaineen kulutuksen.

Eli vaikka käytännössä kiihtyvyys puolikaasulla on yhtä hyvä kuin täyskaasulla, kuten mainitsit, on kulutus suurempi.

Kolmitoimikatalysaattoriautoissa ilma-polttoaineseoksen suhde (λ=1) pidetään lähes vakiona koko ajan, mutta se kuinka paljon seosta annetaan moottorille muuttuu kaasupolkimen asennon mukaan.

Edellä olevat asiat koskevat lähinnä ahtamattomia ottomoottoreita, eli tavallisia bensamootoreita.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi