Tuulilasin rikkoutuminen

Miksi nykyään tehdään heikompia tuulilaseja kuin ennen? Neljän vuoden aikana henkilöautostani on hajonnut kolme tuulilasia. Yksi kiveniskemä riittää siihen, että koko tuulilasi halkeaa aina reunasta reunaan. Edellisistä autoistani eivät lasit hajonneet koskaan.

Taas haiskahtaa hiukan asenteelliselta – ennen olivat miehet rautaa ja laivat puuta.

Vaikka Tallirenki välillä onkin sitä mieltä, että autosta on aikojen mittaan kadonnut hiukan liikkumisen riemua, teknisen kokonaisuuden kannalta autot ovat muuttuneet huonompaan vain hyvin pieneltä osin.

Tuulilasien herkkä halkeilu johtuu pääosin siitä, että lasit ovat nykyisin osa kantavaa rakennetta, jolloin ne ovat vaihtelevan jännityksen alaisina. Tuulilasiin osunut kivi toimii halkeamalle alkusärönä ja sopivat jännityksen vaihtelut murtavat hauraan lasin.

Prosessi etenee kaikkien murtumismekaniikan sääntöjen mukaan – joskus hyvin nopeasti.

Halkeama lähtee etenemään vasta, kun lasissa oleva särö on kasvanut kriittiseksi. Tällöin pienen kiveniskemän eteneminen isoksi kestää kauan, jos se huomattavasti kriittistä säröä pienempi. Luonnollisestikin samankokoinen osuma on kriittisempi korkeiden jännitysten alaisissa kohdissa kuin lähes jännityksettömässä paikassa.

Aikoinaan korjaamolla notkuessaan Tallirenki sai kinata tämän tästä halkeaman aiheuttajasta. Yleisin vetoomus oli valmistevikaan.

Tästä huolimatta vuosien varrella tuli vain muutama tapaus vastaan, jossa särö oli lähtenyt lasin huonosta reunahionnasta.

Autojen välisiä eroja voi vain veikkailla, sillä lasin jännitykset vaihtelevat korirakenteen mukaan. Nykyisiä liimalaseja ei voi verrata vanhoihin tiivisteellä kiinnitettyihin, sillä vanhan mallisissa laseissa ei juuri jännityksiä kulkenut. Nykylaseissa särö etenee jännityksen ajamana loppuun asti, ellei mitään poppakonstia käytetä.

Korjaamolla renki myös huomasi, että toisilla vain sattuu olemaan huonompi mäihä lasien suhteen. Samanlaisista autoista toiseen vaihdettiin laseja toistumiseen, kun useimpiin laseja vaihdettiin hyvin harvoin.

"Huono-onnisten" autoista tosin löytyi kohtalaisen usein paljon kiveniskemiä ympäri keulaa, eli autoilla oli ajettu paljon hiekkateillä tai liian lähellä edellä ajavaa...

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi