Uuden auton huolto

Autoja edellytetään (mm. takuu) huollettavan esim. 20 000 km tai 1 vuosi tai jopa 30 000 km / 1 v välein. Kilometrimäärä on hyvin ymmärrettävä, mutta miksi (uusikin) auto jolla on ajettu esim. 10 000 km pitää viedä huoltoon jo vuoden kuluttua? Onko kyseessä vain autoliikkeiden/korjaamojen "rahastus"?

Loputtoman spekuloinnin välttämiseksi jätetään tällä kertaa tekniset seikat taka-alalle ja keskitytään auton omistajan kukkaroon.

Uuden auton käyttäminen huollossa kirpaisee ja ikävähän omista seteleistä on luopua.

Välillä portsari joutuu oikein tivaamaan Tallirengiltä narikkamaksua ja kyse on vain kolikoista.

No, auton perushuollon rungon muodostavat monet tarkastukset, jotka koetaan yleensä turhiksi.

Näin asia varmasti onkin, jos provikkapalkalla elävää asentajaa ei nappaa tai korjaamoa kuormitetaan ahneesti eli töitä otetaan liikaa.

Onneksi työt useimmiten luonnistavat, vaikka epäonnistumiset saavatkin yleensä palstatilan. Tällöin kymmenistä tarkistuksista on se hyöty, että takuunalaisen auton viat tulevat myös ilmi.

Yleisesti luullaan ettei uusissa autoissa olisi vikoja. Viat voivat olla hyvinkin kalliissa osissa ja arvokkaalta tuntuva huolto maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Jos auto ei käy huollossa, osa vaihdetaan vasta takuuajan jälkeen ja omistajan piikkiin. Aikaan perustuvassa huoltovälissä idea on siinä, että huonosta valmistuslaadusta johtuvat viat eivät tarvitse kummoisia ajokilometrejä tullakseen esiin.

Toinen nykyaikaan liittyvä seikka ovat ohjelmistopäivitykset.

Ohjainlaitteisiin tehdään päivityksiä yllättävän pitkään ja huoltoverkoston piiriin kuuluvat autot saavat nämä päivitykset, monesti ilmaiseksi, mutta vapaille markkinoille karanneita autoja ei kutsuta takaisin pikkujuttujen takia.

Sama pätee pienempiin mekaanisiin korjauksiin, jotka eivät vaadi takaisinkutsua.

Autoihin vaihdetaan edelleen osia tehtaan piikkiin ilman, että asiakkaalle kerrotaan.

Koska asiakkaalle ei koidu toimenpiteestä kuluja, laatuvaikutelman takia on edukkaampaa, ettei asiasta tiedoteta.

Hatarimpana hyötynä voidaan nähdä erilaiset hyvitysjärjestelmät, joita on tosin saatettu purkaa vuosien varrella.

Aikaisemmin hyville asiakkaille voitiin tarjota alennuksia juuri takuun jälkeen sattuneissa vikatapauksissa. Kulut jyvitettiin korjaamon ja maahantuojan kesken.

Mitään pakkoa tällaisen hyvityksen antamiseen ei ole, ja varmastikaan "mulkku"-luokituksen saaneet asiakkaat eivät tästä pääse hyötymään.

Että näin. Ilman teknistäkin näkökulmaa näppäimistö kului etusormilla sohimisesta. Kukin saa toki tehdä huollon suhteen, mitä haluaa.

Tallirenki on edelleen sitä mieltä, että merkkikorjaamo on synneistään ja välillä luokattomasta työnlaadustaan huolimatta uudelle autolle paras huoltopaikka.

Ajan mittaan kannattaa alkaa miettiä, kannattaako 4 000 euron autoon teettää 1  200 euron korjauksia merkkiliikkeessä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi