8.11.2008 0:00
Yhä useammassa vastaantulevassa autossa on ksenon-ajovalot, joiden ympärillä on laaja, yleensä sinertävä, hämähäkin verkon muotoinen sädekehä, mikä haittaa näkyvyyttä syyspimeillä sateisilla kaduilla. Tämä ei ole pelkästään häiritsevää vaan voi aiheuttaa vaaratilanteita kun jalankulkija tai pyöräilijä ei erotu tummasta taustasta. Mittausten mukaan ksenonvalojen häikäisy samallakin valoteholla on 1,4-kertainen halogeenipolttimoihin verrattuna ja ksenonvalot ovat vielä noin kolme kertaa kirkkaammat. Valojen tarkka suuntaus on tietysti tärkeää, mutta ei poista hajavaloa kokonaan.
Mitä mieltä arvoisa Tallirenki on asiasta? Tuskin sille on mitään tehtävissä, mutta ainahan voi valittaa.
Nämä häikäisyasiat ovat kovin yksilöllisiä. Toinen ihminen häikäistyy helpommin kuin toinen samasta valosta.
Jo pelkästään valon voimakkuuden määritelmä on hiukan hankalaa, varsinkin jos puhutaan ihmissilmän havaitsemasta valosta eikä fysiikasta tutusta säteilyn intensiteetistä.
Intensiteetissä on se ongelma, että ihmissilmän herkkyys riippuu valon väristä eli aallonpituudesta. Eli sama valon intensiteetti, mutta eri väri, aiheuttaa erilaisen valonvoimakkuuden aistimuksen. Herkimmin ihmissilmä havaitsee vihreää valoa, tosin hämärässä mennään hieman sinivihreään päin aivan kuten kunnallisvaaleissa.
Tämän takia valolle on yksiköitä, jotka huomioivat nämä keskivertoihmissilmän ominaisuudet. Tällainen yksikkö on esimerkiksi kandela, joka kuvaa valon voimakkuutta siten kuin standardi Homo sapiens sen aistii.
Häikäistyminen johtuu joko liian suuresta valon määrästä tai valoisuuserosta, joista käytännössä vain jälkimmäinen on ongelma liikenteessä.
On silti hyvä muistaa, että juuri valoisuuseroihin perustuu hyvä havaittavuus: jalankulkijan heijastin erottuu paremmin pimeässä kuin valoisassa. Lisäksi havaittavuutta parantaa, jos kohde on erivärinen kuin tausta, vaikka ne olisivatkin samalla tavoin valaistuja.
Ksenon-ajovaloilla varustetun auton kyllä huomaa vastaantulevan autojonon joukosta. Valo on kirkkaampi, mutta itse näen sen ainakin enemmän pistemäisenä kuin normaalin halogeenin. On hyvin vaikeaa arvioida, miten paljon enemmän tai vähemmän ksenon-valot kokonaisuudessaan häikäisevät vastaantulijoita.
Tuon mainitsemasi tutkimuksen mukaan tarvitaan noin 40 prosenttia enemmän halogeenin kuin ksenonin valoa tuottamaan sama epämukavuus katsojalle. Samassa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että kohteen havaitsemiseen ei vaikuta se, onko vastaantulijalla halogeenivalot, sinertäväksi suodatetut halogeenivalot vai ksenonvalot. Eli vastaantulijan valot voidaan kokea kirkkaiksi ilman että itse havainnointi siitä kärsii.
Kuinka sitten saada kaikki irti valoista ilman, että turhaan häiritään muita kansalaisia? Valojen suuntaus on toki olennaista, jopa kaiken lähtökohta, mutta muutkin asiat vaikuttavat.
Mitä puhtaampi ajovalo on, sitä paremmin valaisin toimii linssinä ja sitä vähemmän syntyy hajavaloa väärään suuntaan. Tuulilasi kannattaa pitää puhtaana sisä- ja ulkopuolelta, samoin silmälasit.
Jos kohtaamistilanteessa vastaantulijan valot häikäisevät useasti, voi ottaa tavaksi ennen kohtaamista ohjata autoa tien oikean puolen reunaviivan mukaisesti eikä vain toljottaa sokeana eteenpäin.
Jos takapenkillä on ihmisiä tai tavaratilassa roinaa, tulee valot suunnata alemmas, aivan kuten omistajan käsikirja neuvoo.
Ksenonvalojen yhteydessä pitää olla automaattinen valojen korkeudensäätö ja valojen pesulaite, mutta ksenoneita saa myös jälkiasenteisena ilman ko. vempaimia. Nämä ovat lähes poikkeuksetta laittomia viritelmiä.
Helsingin Sanomat | hs.auto@sanoma.fi