25.9.2009 3:00
Keskiajalla lapsi kastettiin alastomana veteen kolme kertaa. Kasteen jälkeen lapsen päälle puettiin valkoinen liina, joka kuului kirkolle.
1600-luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset varsinaiset kastepuvut. Varakkailla kastepuvun materiaalina saattoi olla värikäs sametti tai silkki ja koristeena kultapitsejä. Pukuun saattoi kuulua myös myssy.
1700-luvulla yleisiä olivat kukalliset silkkikankaat.
1700-luvun puolivälissä yleistyi kirjottu, topattu ja tikattu kastekaapu.
1700–1800-lukujen vaihteessa muotiin tuli valkea puuvillakangas. Nykyisenkaltainen kastemekko sai alkunsa. Se symboloi viattomuutta, kuten samanlaisesta kankaasta tehty morsiuspukukin.
1800-luvun lopulla alettiin kertoa väreillä sukupuoli: pojilla yleistyi vaaleansininen ja tytöillä vaaleanpunainen nauhakoriste tai alusmekko. Mekkoa käytettiin juhla-asuna kasteen jälkeenkin.
1920-luvulla mekkoa pidettiin enää vain kasteessa.
Yleensä vain säätyläisillä ja kaupunkilaisilla oli kastemekko. Maalla lapsi saatettiin kietoa vaikkapa äidin huiviin.
1940-luvulla pula-aikana oli yleistä, että vauva käärittiin äidin morsiushuntuun tai harsovaippaan.
Virkatut kastemekot tulivat muotiin sodan jälkeen karjalaisten siirtolaisten tuliaisina.
Kastemekkoa ei muoti heiluttele 25.9.2009
Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi