lauantai 26.5.2012 | Minna, Vilma  Onnittele e-kortilla
TIESITKÖ?

1600-luvulla kastemekko oli kirjava

25.9.2009 3:00

 Keskiajalla lapsi kastettiin alastomana veteen kolme kertaa. Kasteen jälkeen lapsen päälle puettiin valkoinen liina, joka kuului kirkolle.

 1600-luvulla otettiin käyttöön ensimmäiset varsinaiset kastepuvut. Varakkailla kastepuvun materiaalina saattoi olla värikäs sametti tai silkki ja koristeena kultapitsejä. Pukuun saattoi kuulua myös myssy.

 1700-luvulla yleisiä olivat kukalliset silkkikankaat.

 1700-luvun puolivälissä yleistyi kirjottu, topattu ja tikattu kastekaapu.

 1700–1800-lukujen vaihteessa muotiin tuli valkea puuvillakangas. Nykyisenkaltainen kastemekko sai alkunsa. Se symboloi viattomuutta, kuten samanlaisesta kankaasta tehty morsiuspukukin.

 1800-luvun lopulla alettiin kertoa väreillä sukupuoli: pojilla yleistyi vaaleansininen ja tytöillä vaaleanpunainen nauhakoriste tai alusmekko. Mekkoa käytettiin juhla-asuna kasteen jälkeenkin.

 1920-luvulla mekkoa pidettiin enää vain kasteessa.

 Yleensä vain säätyläisillä ja kaupunkilaisilla oli kastemekko. Maalla lapsi saatettiin kietoa vaikkapa äidin huiviin.

 1940-luvulla pula-aikana oli yleistä, että vauva käärittiin äidin morsiushuntuun tai harsovaippaan.

 Virkatut kastemekot tulivat muotiin sodan jälkeen karjalaisten siirtolaisten tuliaisina.

Lähde: Lasten juhlat – rotinoista rippikouluun. Toim. Terttu Koivula. SKS. 1998.

Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.