Ekologista ja kierrätettyä

 Kolmivuotias Frans-Emil Hugaerts leikkii kierrätysvaatteissa. Niitä käyttää koko perhe välttääkseen turhaa kulutusta.

"Tärkeintä on, että vaatteet tuntuvat mukavilta lasten päällä ja ne ovat mahdollisimman vähän tiellä. Niissä pitää pystyä leikkimään ja liikkumaan", äiti Hanna Niemi-Hugaerts sanoo. Vanhoja vaatteita voi pukea lapselle pelkäämättä, että ne likaantuvat.

Frans-Emilin ja 1,5-vuotiaan pikkuveljen, Aukustin, vaatteet löytyvät pääasiassa kirpputoreilta ja tuttavapiiristä, joka kierrättää lasten vaatteita ahkerasti. Myös Frans-Emilin ja Aukustin pieniksi käyneet vaatteet menevät nopeasti kiertoon.

"Jos ostamme liikkeistä, valitsemme silloin laadukkaita, ekologisesti ja eettisesti tuotettuja vaatteita, ei kertakäyttökamaa."

"Joitakin hairahduksia on tullut", äiti myöntää.

"Olen muutaman kerran ostanut vaatteita, koska ne ovat olleet niin söpöjä"

Myös poikien kengät ovat omat ja uudet.

Frans-Emil on jo alkanut kiinnostua vaatteistaan. Hän saattaa kieltäytyä vaikkapa tietystä paidasta.

"Hän on antanut roolimerkityksen joillekin vaatteille. Tämä paita päällään hän tuntee olevansa poliisi tai postimies."

Joskus taas hän haluaa vaatteen tiettyyn leikkiin.

Pojan mieliväri on punainen, mutta hän ei yhdistä sitä vielä vaatteisiin. Vanhemmat haluavat opettaa pojille, ettei ole poikien tai tyttöjen värejä.

"Pinkkiin ei ole tosin lähdetty, inhoamme sitä."

Lasten vaatteiden muodikkuus ei ole tärkeää tässä perheessä. Vanhemmat eivät halua opettaa lapsille pinnallisuutta – esimerkiksi sitä, että persoonaa rakennetaan vaatteilla ja ulkonäöllä.

"Miten varhaisessa vaiheessa ulkonäköön keskittyminen alkaa", äiti ihmettelee.

"Jos ihmisiä arvioidaan vaatteiden mukaan, se leimaa joitakin lapsia. En halua, että oma lapsi sorsii toisia pukeutumisen vuoksi. Haluamme näyttää heille, että kaikki ovat samanarvoisia."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi