Epätyypillinen savolainen pani ompelijat koville turkisluomuksellaan

Siidaa Aberran erilainen turkki kilpailee Milanon catwalkilla

Siidaa Aberra on tänään finaalissa. Ei finaalissa eli lopussa, vaan finaalissa Milanossa suurilla turkismessuilla nuorten suunnittelijoiden turkissuunnittelukilpailussa.

Aberra jatkaa suomalaisten menestysputkea: hän on kolmas suomalaissuunnittelija peräkkäin, jonka työ on napattu Kansainvälisen turkiskaupan liiton kilpailun finaaliin.

Tällaista  luomusta catwalkilla ei  ole kuitenkaan aiemmin  nähty.  Se  on  kuin varoitusmerkki: minkistä on tehty villapaita, jossa on rajua keltaista, päällekäyvää punaista, sähäkkää  sinistä  sekä mustaa ja valkoista. Aberran minkkineuletta ei voi olla huomaamatta.

Eikä voi Aberraa itseäänkään.

Suomalaismies on pitkä ja laiha  ja  komea  kuin valokuvamalli. Isä tulee Etiopiasta, pojan luonne on hiottu itärajalla. Aberra on asunut Kuopiossa, Joensuussa, Kouvolassa. Jos päällysmiesten ja itkijäeukkojen maisemissa on pärjännyt, pärjää varmasti Milanossakin.

Aberra, 23, opiskelee Taideteollisessa korkeakoulussa, ja hänestä tulee vaatesuunnittelija, mutta se on sattumaa. Hän oli ajatellut teollista muotoilua, muttei pitänyt pääsykoetehtävistä.

Vaatepuolen kokeessa sai muiden muassa suunnitella edustusasun Tanja Karpelalle.

Opiskelupaikka tuli, ja ala vaihtui. Siihen asti Aberra oli ollut kiinnostunut vaatteista ainoastaan siinä mielessä, että hän puki niitä päälleen.

Turkiskaupan liiton kilpailusta  Aberra innostui, sillä turkikset sai suunnitella nuorille.

"Olin nähnyt edellisen vuoden voittajien Anton Hinkosen ja Laura Juslinin turkiksia. Ne olivat nykyaikaisia. Ajattelin, ettei tarvitsekaan tehdä nilkkoihin asti ulottuvia paksuja kettuturkkeja, vaan turkiksesta voi tehdä mitä tahansa."

Siidaa Aberra osallistui helmikuun alussa Kööpenhaminan muotimessuille nuorten suunnittelijoiden näytökseen. Turkisneuleesta tuli heti ostotarjouksia.

Työ ei kuitenkaan ole myynnissä. Se on uniikkikappale, jonka valmisti Gemmi Furs Loviisassa.

Aberra halusi, että hänen turkiksensa  on  kuin villapaita: sen pitää venyä, resoreidenkin.

Lopputuloksessa minkinpalat vuorottelevat Alcantaran kanssa, jotka on kiinnitetty jerseylle. Ompelijat olivat työn kanssa kovilla, mutta lopputuloksesta tuli onnistunut.

"Yksi yhteen luonnoksen kanssa."

Tosin Aberra huomasi vasta toteutusvaiheessa, että hän oli unohtanut piirtää puolet työstä. Luonnoksessa oli etupuoli. Oikeaan vaatteeseen tarvittiin myös selkäpuoli.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi