Liitto: Luksusliikkeitä perustettiin Helsinkiin hennoin perustein

Muotikaupan markkinatilanne on plus miinus nolla

 Luksustavaraliikkeitä on perustettu Helsinkiin tiuhaa tahtia viimeisen vuoden aikana.

Viime vuonna valtakunnallinen muotikaupan vähittäismyynnin kasvu oli vielä hieman alle neljän prosentin luokkaa, mutta kevään aikana ylellisyysintoilu on hiipunut.

"Nyt markkinatilanne on plus miinus nolla, ja maailmanlaajuisestikin vähittäismyynti on viime vuotta kehnompaa kaikkialla. Luksuskuluttaminen on Suomessa kuitenkin niin lapsenkengissä, että ei voi korkealta pudota", toteaa Muotikaupan liiton toimitusjohtaja Yrjö Gorski.

Lamaa ja ostajien varovaisuutta suurempaan rooliin Gorski nostaa uusien luksusliikeyrittäjien osaamisen puutteen. Yrittäjät tekivät rohkeita linjauksia, mutta perustamisvaiheessa muotikaupan toimialaliittoon otettiin vain harvoin yhteyttä.

"Lähdettiin soitellen sotaan vaikeille markkinoille. Ala ei ole helppo niillekään, jotka tuntevat sen hyvin. Monet panivat liikkeen alulle isoin toivein, mutta hentoisin tiedoin", Gorski huomauttaa.

Nykytilanne on Muotikaupan liiton mukaan taloudellisesti tilanteesta huolimatta suhteellisen hyvä. "Itsensä hemmottelu vaatteilla ja luksustavaralla ei ole se suurin säästökohde", Gorski sanoo.

Hänen mukaansa suomalainen luksus on muutenkin erilaista kuin vaikkapa Italiassa. Suomessa ylellisyystuotteet voivat maksaa normaalin kuukausipalkan verran, mutta saapasmaassa niistä voi joutua pulittamaan useammankin kuukauden tilipussin.

Venäläiset ovat luksustuotteiden tärkeä ostajakunta. Lama ei ainakaan vielä ole vaikuttanut Helsingissä vierailevien venäläismatkailijoiden määriin. Vuosikasvu oli tammikuussa vajaat kymmenen prosenttia.

"Buumi kantaa vielä. Tammikuussa venäläisten yöpymisiä Helsingissä kirjattiin runsaat 44 000. Ja se on vain jäävuoren huippu, koska päivävierailut eivät näy tilastoissa", muistuttaa markkinointipäällikkö Kari Halonen kaupungin matkailutoimistosta.

Halonen ennustaa, että tänä vuonna Helsingissä käy noin neljä prosenttia aiempaa vähemmän matkailijoita EU-alueen maista. Tilanne ei hänen mukaansa ole kaupungille katastrofaalinen.

Ulkomaalaiset kaupunkilomailijat ovat yleensä koulutettuja ja keskimääräistä parempituloisia matkustajia, jotka ovat tottuneet korkeaankin hintatasoon", Halonen toteaa.

Helsingin Sanomat | hs.kaupunki@sanoma.fi