Muovi haastoi nahkakengän

Maailmassa valmistetuista kengistä enää puolet on nahkaisia

Rakot kantapäissä ja hikiset varpaat. Mikä ihme näitä kenkiä oikein vaivaa? Moni kengänostaja pettyy karvaasti luullessaan ostaneensa joustavat, mukavat nahkakengät. Lähempi tarkastelu paljastaa, että jalkaan onkin tullut livautettua synteettiset popot. Kengän materiaalista kertovassa tarrassa on tekomateriaalista kertova salmiakkikuvio. Aidon nahan merkki on vuodan kuva.

Tekonahkakenkien kultakausi alkoi 1990-luvulla, ja viime vuosina yhä suurempi osa nahkaisilta näyttävistä kengistä on valmistettu tekonahasta, joka on usein polyuretaania, periaatteessa siis muovia.

Esimerkiksi Mekka-ketjun naisten jalkineista suuri osa on päälliseltään synteettisiä.

Edullisista hinnoista tunnetun ruotsalaisen DinSkon hyllyillä on niin ikään tänäkin talvena runsaasti tekonahkasaappaita ja -nilkkureita, samoin esimerkiksi K-kengässä – ainakin naisten osastolla.

Naisten käsilaukuista nahkaisia on enää murto-osa. Tekonahasta on tullut niin tavallinen materiaali, että moni ei enää tee eroa aidon ja synteettisen välillä.

Tekonahka eli synteettinen nahka osataan tehdä nykyisin niin taitavasti, että asiantuntijatkin myöntävät voivansa joskus erehtyä, mutta vain päältä päin katsoessaan.

Käytössä tekonahkakenkä paljastuu: se hiostaa eikä jousta.

Synteettiset materiaalit ovat kuitenkin kehittyneet huimasti. Parhaimmat niistä voivat olla jopa yhtä hengittäviä kuin nahka.

Huippumateriaalit ovat kuitenkin yhtä kalliita, elleivät kalliimpia kuin aito nahka. Niitä käytetään esimerkiksi moottoripyöräilijöiden vaatteissa, mutta 50 euroa maksavista naisten saappaista niitä on turha etsiä.

Miehille tekonahkaa onkin jo vaikeampi myydä.

Helsingin keskustan Sokoksen miestenosastolla ei ollut viime kesänä yhtäkään paria tekonahkakenkiä, eikä niitä ole tämän syksyn mallistossakaan.

Jos mies tahtoo säänkestävät jalkineet, hän ostaa nahkakengät, joissa on goretex-kalvo päällisen ja sisävuorin välissä.

Kaikki naiset sen sijaan eivät enää niinkään välitä materiaalista, vaan tärkeämpää on muodikkuus ja se, että kenkiä on joka lähtöön. Kenkien ei odoteta kestävänkään muotisesonkia pidempään.

Toisaalta ekotrendit kasvattavat nahan ja etenkin ekologisina markkinoitujen jalkineiden kysyntää. Espanjalainen El Naturalista on esimerkki onnistuneesta brändistä.

Nahkakenkien tarjonnan arvellaan kasvavan myös Mekan ja DinSkon myymälöissä.

Toisaalta vegaanit etsivät juuri synteettisiä kenkiä, joissa ei ole käytetty lainkaan eläinperäisiä materiaaleja. Tekonahkahan on muovia, joka on jalostettu öljystä.

Vaikka tekonahkakenkä on yleistynyt, vegaanien valikoima on supistunut, sillä yhä useampaan tekonahkakenkään lisätään nykyisin ainakin nahkainen sisäpohjallinen.

Myyjät korostavat mielellään, että se lisää käyttömukavuutta.

Hiki ei kuitenkaan haihdu umpikuoren sisältä minnekään, vaan imeytyy nahkapohjalliseen tai sisävuoriin.

Tosin myös nahkakenkä voidaan pilata paksulla liimakerroksella vuorin ja päällisen välissä. Myös paksu maali- tai lakkakerros nahan päällä pilaa usein hengittävyyden.

Nahan paluusta ennustetaan kuitenkin hyvin lyhytaikaista, sillä maailman mittakaavassa synteettisten kenkien osuuden ennustetaan kasvavan rajusti.

Nahkakengistä tulee ehkä jo kymmenen vuoden päästä kallista luksusta, ennustaa YK:n teollistamisjärjestö UNIDO.

Esimerkiksi nahkakenkien suurimpiin valmistajamaihin kuuluvassa Brasiliassa synteettiset materiaalit ohittivat tänä vuonna nahan vientikengissä. Kiinan tuotannossa tekonahka on aikaa sitten ajanut aidon nahan ohitse.

Syy nahkakenkien harvinaistumiseen ja hinnannousuun on yksinkertainen: karjantuotanto ei pysy maapallon väkiluvun kasvun ja elintason nousun perässä.

Lisäksi nahkaa menee nykyisin valtavat määrät autojen ja sohvien verhoiluun.

Autoteollisuus pystyy maksamaan nahasta paljon paremman hinnan kuin kenkäteollisuus.

Nahka ei ole kuitenkaan vielä käymässä harvinaiseksi, päinvastoin. Se on nyt edullista, sillä Euroopassa tehtaita käy vajaakapasiteetilla, ja raaka-ainetta on hyvin tarjolla.

Kaikki alan asiantuntijat eivät usko UNIDO:n ennusteeseen siksi, että lihansyönnin uskotaan lisääntyvän nahan kulutuksen kasvun rinnalla.

Eläimiä ei kasvateta nahan vuoksi vaan ensisijaisesti niiden lihan vuoksi. Nahka tulee sivutuotteena.

Öljyn hinnan rajut heilahtelutkaan eivät näytä hetkauttavan tekonahkakenkien tuotantoa. Teollisuus osaa mukautua nopeasti markkinoihin ja löytää korvaavia materiaaleja nopeasti.

Esimerkiksi kangaskengistä ja pinnoitetuista tekstiileistä osataan tehdä hyviä ja hengittäviä jalkineita, joiden sesonki ainakin meillä Suomessa on säiden vuoksi kovin lyhyt.

Tekonahkasaapas sen sijaan sopii yhä leudommaksi käyneeseen suomalaiseen talveen. Tekonahka ei yleensä kestä kovia pakkasia, mutta sen sijaan loskankestävyys on parempi kuin nahalla.

Jalan pitää vain sietää se, että se kääritään muoviin. Yhä useamman suomalaisnaisen jalka sietää.

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi