Tuolin verhoilu voi maksaa tukun kymppejä tai satasia

Yllättävät lisätyöt hämmentävät asiakasta

 Vanha tuoli kaipasi uutta kangasta ylleen. Päätin kilpailuttaa verhoilijoita ja lähetin sähköpostilla tuolista kuvia 27 verhoilijalle Helsinkiin ja Jyväskylään. En kertonut olevani toimittaja.

Hintaerot olivat järkyttäviä: halvin tarjous verhoilutyöstä oli 80 euroa ja kalleimmat hipoivat 500:aa euroa.

Ylivoimaisesti edullisimman hinnan tarjosi jyväskyläläinen Kati Luhtanen.

"Hinnoitteluni perustuu pieniin kuluihin. Vuokrakin on pieni", sanoo Luhtanen, jonka liike on Jyväskylän keskustan tuntumassa.

"Työ myös sujuu melko nopeasti, kun kokemusta on useita vuosia."

Luhtanen arvelee, että jos hinta on liian suolainen, vanha huonekalu päätyy helposti kaatopaikalle.

Rakkaus tuoleihin vaikuttaa hintoihin, hän myöntää. "Säälin tuoleja, kun niitä heitetään pois!"

Isojen hintaerojen lisäksi silmiinpistävää oli, että jotkut verhoilijat antoivat tarjouksen viiden euron tarkkuudella, mutta toiset jättivät jopa satasen hintahaarukan.

Osa vastauksista oli epämääräisiä. Niissä varoitettiin lisäkuluista, muttei ei kerrottu mistä niitä voisi tulla ja kuinka paljon.

Työn hinnan lisäksi toinen tärkeä tekijä on arvioitu kangasmenekki. Verhoilija laskee, montako metriä kangasta tarvitaan, ja asiakas valitsee kankaan verhoomon valikoimasta tai ostaa sen muualta.

Kankaiden metrihinnat ovat yleensä 30–150 euroa, joten laadukas kuosi voi maksaa paljon enemmän kuin työ.

Luhtanen erottui tässäkin sarjassa. Hän arvioi kankaan menekiksi 1,5 metriä, kun korkein veikkaus oli 3,5 metriä. Keskimäärin verhoilijoiden arvio oli 2,5 metriä.

Luhtanen sanoo arvionsa perustuvan kokemukseen samanlaisista tuoleista.

Moni verhoilija ilmoitti, että tarkka arvio onnistuu vasta kun olisi nähnyt tuolin. Yksi ei halunnut laskea kangasmenekkiä kuvien perusteella.

Vain yksi tarjoaja huomautti, että kangasta kuluu enemmän, jos siinä on voimakkaita kuvioita.

Vastauksista selvisi, että tuolin verhoiluttaminen on monimutkaisempi homma kuin maallikko voisi kuvitella.

Moni verhoilija oli sitä mieltä, että osa tuolin pehmusteista pitäisi vaihtaa. Toisten mielestä pehmusteet tulisi uusia kokonaan, ja käsinojien puuosat pitäisi lisäksi öljytä.

Jotkut laskivat lisätyöt suoraan kustannusarvioon. Siitä syystä taulukon hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia.

Joka tapauksessa tuolin omistaja voi yllättyä ikävästi, jos projekti paisuukin yllättäen isommaksi ja kalliimmaksi kuin alun perin arveli.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kuluttaja@sanoma.fi