Vaatteet ja kengät ovat nettiostoissa sijalla neljä matkojen ja hotellien, pääsylippujen sekä kirjojen ja levyjen jälkeen.

Vaatteita verkosta

Nettishoppailu voi olla ihanan helppoa – tai kallista byrokratiaa

Mistä nettivaatteita ostetaan?

 Suurin osa vaatteista ostetaan myyjiltä, joilla on ennestään joko postimyyntiä tai myymälä – tai molemmat. Esimerkkejä ovat Ellos tai H&M, kertoo puheenjohtaja Kare Casals Suomen elektronisen kaupankäynnin yhdistyksestä.

Myös pieniä, erikoistuneita vaatteiden verkkokauppoja nousee kuin sieniä sateella. Niitä hyödyntävät ne, jotka haluavat jotakin erityistä, esimerkiksi tiettyjen alakulttuurien asuja tai vintage-vaatteita.

Myös huippumerkit ovat kuumaa tavaraa nettikaupassa. Enää ei tarvitse lähteä ulkomaille viimeisten villitysten perään, joskin etämyynnissä myös halpojen väärennösten riski kasvaa.

Kuka hyötyy nettiostelusta?

 Nettikaupan suurkuluttajia ovat nuoret sekä pienten lasten äidit. Lasten kanssa vaatekaupoissa käynti voi olla hankalaa. Nuoret puolestaan hamuavat erikoisuuksia. Ulkomaisista kaupoista hankitaan vaikkapa räätälöityjä lenkkitossuja.

Miehet, joille kauppojen alennusmyyntiryntäykset ynnä muut hullut päivät ovat painajainen, saattavat löytää ostospulmiinsa ratkaisut netistä. Kaupoista voi tilata muun muassa omien mittojen mukaan tehtyjä paitoja.

Saanko palauttaa tilauksen?

 Kuluttajansuoja on Suomessa poikkeuksellisen hyvä: etämyynnissä palautusoikeus on 14 vuorokautta.

Ulkomailta ostava voikin kokea yllätyksiä. EU:n alueella peruutusoikeuden minimitaso tosin on seitsemän arkipäivää, kertoo ylitarkastaja Satu Toepfer Kuluttajavirastosta.

Mittatilaustöitä palautusoikeus ei kuitenkaan koske, ei meillä eikä muualla.

Palauttamiskäytäntö myös vaihtelee. Suomessa lähetyksen noutamatta jättäminen tai lähettäminen takaisin tulkitaan peruutukseksi. Ulkomailla tällaista käytäntöä ei välttämättä tunneta, joten hankaluuksien välttämiseksi olisi parasta ilmoittaa palauttamisesta esimerkiksi sähköpostitse.

Palautuskuluista Suomessa vastaa myyjä, mutta muualla sääntö ei välttämättä päde.

Suomessa vaatetta saa sovittaa, eli esimerkiksi muovipussin tai pakkauksen saa rikkoa. Tätäkään eivät ulkomaiset nettikaupat välttämättä hyväksy.

Pitäisi siis jaksaa lukea pitkät ja tylsät kaupan ehdot!

Kuluttajansuoja ei koske vaatekauppaa yksityiseltä yksityiselle, josta tyypillinen esimerkki on nettihuutokauppa.

Miten maksan verkossa?

 Suurten nettikauppojen ostokset voi maksaa luottokortilla, pienet saattavat käyttää pankkisiirtoa.

Lähetys maksetaan yleensä etukäteen. Luottokorttimaksuissa on se hyvä puoli, että rahojaan voi periä takaisin myös luottokorttiyhtiöltä, jos myyjä vaikkapa menee kesken kaiken konkurssiin. Tämäkin on suomalainen erikoisuus.

Luottokorttimaksamisen turvallisuutta epäileville on olemassa myös maksuttomia tai edullisia maksujärjestelmiä, esimerkiksi PayPal, joka on eBay-nettihuutokaupan maksujärjestelmä, ja sen kilpailijaksi julistautunut Google Checkout.

Maksanko maahantuontiveroa?

 EU:n ulkopuolelta ostettavista vaatteista pitää maksaa tullia ja arvonlisäveroa. Mielellään pitää asua myös tullauspaikan lähellä, jotta tavaran noutamisesta ei tulisi liiaksi kuluja. "Etätullauskin" on mahdollista, mutta se maksaa.

EU:n ulkopuolelta ostaminen onkin oma taiteenlajinsa, jota voi suositella vain niille, jotka rakastavat byrokratiaa.

Jokaisella EU:n ulkopuolelta ostetulla vaatekappaleella pitäisi nimittäin olla kaupan antama alkuperätodistus tullia varten. Tulli saattaa hyväksyä alkuperätodistukseksi esimerkiksi kuitin "Made in xxx" -merkinnän.

Ongelmia tulee etenkin, jos vaatteen alkuperämaa on Kiina. Silloin vaatteelle vaaditaan tuonti- ja vientilisenssit: EU ei halua vaatteiden halpatuontia Kiinasta rajojensa ulkopuolelta. Varsin ymmärrettävää siis, että monet nettikaupat Yhdysvalloissa eivät suostu lähettämään vaatteita EU:n sisäpuolelle.

Kömmähdyksiä saattaa sattua myös kaupankäynnissä EU:n sisällä. Tulli tuntee tapauksia, joissa asiakas on luullut ostaneensa EU:n alueelta, mutta postilaatikosta onkin tupsahtanut ilmoitus tullattavasta lähetyksestä.

Yllätys on johtunut siitä, että EU:n sisällä olevan kaupan varastot ovat loppuneet, ja tavara on lähetetty suoraan valmistusmaasta EU:n ulkopuolelta.

Tulli ja alv pitää siis tällaisessä tapauksessa maksaa, vaikka itse verkkokauppa sijaitseekin EU:n sisällä.

Paljonko tullista ja arvonlisäverosta tulee lisäkustannuksia?

 Arvonlisävero on yleensä 22 prosenttia, mutta tullimaksut vaihtelevat tavaroittain.

Vaatteiden tullimaksu on yleensä noin 12 prosenttia. Kengissä on oma maksunsa nahkakengille (noin 8 prosenttia) ja vedenpitäville, kumisille tai tekstiilipäällysteisille (noin 17 prosenttia). Aidoista koruista tullia peritään 2,5 prosenttia, muista koruista 4 prosenttia. Nahkalaukuista peritään 3 prosenttia.

Tulli lasketaan sekä tuotteen hinnasta että sen lähetyskuluista.

Alle 10 euron veroa ei tarvitse vaatepaketista maksaa. Käytännössä veroa ja tullia ei tarvitse maksaa alle 45 euron vaatelähetyksistä. Hinnassa ovat lähetyskulut mukana.

Tätä arvokkaammista lähetyksistä pitää maksaa veroa ja tullia.

Tässäpä esimerkkitilaus vaikkapa Yhdysvalloista: Jos 85 euron vaatepaketin postimaksut ovat 15 euroa, maksetaan tullia 100 eurosta. Jos vaatteiden tulliprosentti on 12, tullimaksu on silloin 12 euroa.

Arvonlisävero 22 prosenttia peritään vaatteiden, postikulujen ja maksettavan tullin osalta. Esimerkkitilauksessa se tekee 24,64 euroa.

Yhteensä lähetykselle tulee siis hintaa 136,64 euroa.

Tullineuvonta p. 020 690 600.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.koti@sanoma.fi