ULKONAKO

Espanja on kauneuskirurgin onnela

Ruumiin räätälöinnistä on tullut nopeasti hyväksytty ja kysytty keskiluokan uusi tarve

Barcelona. Onko ruumis pyhä vai voiko siitä tulla kulutustavara muiden joukossa?

Mitä keholle voi ja ei voi tehdä?

Millä tavoin ruumis on yhteiskunnallisen keskustelun ja poliittisen järjestäytymisen tila, yksilönvapauden ja rajoihin alistumisen kiistakenttä?

Näitä kysymyksiä on pohdittu Espanjassa käytävässä kiivaassa väittelyssä kauneusleikkauksista.

Sytykkeenä toimi espanjalaisversio amerikkalaisesta tosi-tv-showsta Extreme Makeover, jossa osallistujat saavat ilmaiseksi nenämuotoiluja, rintaimplantteja ja muita kohennuksia vastineeksi siitä että suostuvat repostelemaan venähtänyttä vatsanahkaa ja reisien appelsiini-ihoa tv-kameroiden edessä.

Eliitin yksinoikeus kauneuskirurgia ei Espanjassa enää ole, pikemminkin keskiluokan uusi tarve.

Ilmiötä pidetään todisteena siitä, että vaurastunut Espanja on ottanut jättiharppauksen ahdasmielisestä diktatuurista. Oman kehon uudistamisesta ja leikkelystä on tullut kulttuurisesti hyväksyttävää.

Espanjalaiset ovat nopeasti rynnistäneet Euroopan kauneuskirurgiatilastojen johtoon.

Maailmanlaajuisesti espanjalaiset leikkauttavat itseään neljänneksi innokkaimmin amerikkalaisten, meksikolaisten ja argentiinalaisten jälkeen.

Ala kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Taloudellinen kynnys on myös madaltunut. Esimerkiksi rintaimplantit voi kustantaa pankkien ja klinikoiden junailemilla huokeilla viiden vuoden rahoitussuunnitelmilla.

Klinikoiden lehti- ja televisiomainokset toitottavat, että vanhenemisen voi pysäyttää. Joulun alla leikkauksia markkinoitiin hyödyllisenä joululahjana.

"Kukaan ei hätkähdä siitä, että joku perheestäsi on käynyt kauneusleikkauksessa. Outoja ovat ne, jotka eivät ole tehneet itselleen jotain", arvioi plastiikkakirurgi, rintaimplanteistaan tunnettu Vicente Paloma barcelonalaisella Teknon-klinikalla.

"Kauneusleikkauksista on tullut yhtä tavallinen osa espanjalaista todellisuutta kuin mikroaaltouunista", vertaa puolestaan plastiikkakirurgi Jaime Lerma vesiputousikkunoiden koristamalla Corporación Dermoéstetica -klinikalla Barcelonassa.

Se on osa 46 klinikan kauneussairaalaketjua, joka listautui pörssiin 2005 alan ensimmäisenä yhtiönä Euroopassa.

Leikkausbuumin taustalla ei kirurgien mukaan ole poikkeuksellista narsismia tai ikääntymisen pelkoa – vaan ilmasto. Auringon alla paljasta pintaa tuodaan esille herkästi, ja aurinko myös vanhentaa nopeasti.

"Kaduilla eläminen on kreikkalaista agoraperintöä. Välimeren kulttuuri on ruumiin kulttuuria", muistuttaa Lerma.

Kehon leikkelyyn on jopa vedottu enemmän yksilönvapaudella kuin vastakkaisen sukupuolen miellyttämisellä.

"Nenä oli todellinen pakkomielteeni. En pidä itseäni nytkään kauniina, minulla on 80 000 kompleksia, kuten kaikilla. Se oli vähän samanlainen heräteostos kuin ulkomaanmatkat", sanoo nenäänsä pienentänyt barcelonalainen kylpyhuonetarvikkeiden myyjä Marga Caparros, 57.

Hän leikkausbuumin pioneereja, sillä operaatiosta on jo toistakymmentä vuotta.

"Ennen leikkaus oli lähes tabu. Nyt vanhemmat sanovat lapsilleen lahjoittavansa leikkauksen, jos he saavat hyvät arvosanat", hän hymähtää.

Leikkausten väitetään helpottavan alemmuuskomplekseja sekä ulkonäköön liittyviä muita psykologisia ongelmia. Espanjassa on yhä tavallisempaa ajatella, että ulkonäkö tuo taloudellista ja sosiaalista menestystä, kirurgit sanovat.

"Emme ole ruumiin psykologeja. Fyysisen ongelman taustalla on aina psykologinen ongelma. Vakavimmat lapsuuden kompleksit raahautuvat mukana ja aiheuttavat kärsimystä. Tätä kirurgia pystyy parantamaan", uskoo Paloma.

Samalla apajalla ammentavat kuitenkin myös häikäilemättömät klinikat, jotka käyttävät potilaan henkisiä ongelmia hyväkseen.

Espanjan 900:aa laillista plastiikkakirurgia kohden arvioidaan toimivan lähes 6 000 laitonta ammatinharjoittajaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi