ULKONAKO

Implantti mullisti purukaluston

Jo yli sadallatuhannella suomalaisella on suussa titaaninen implantti

 Titaanista tehty hammasimplanttijuuri on pieni, reilun sentin mittainen ruuvi. Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen protetiikan professorin Mauno Könösen mukaan se on myös viime vuosisadan tärkein keksintö hammasproteesien alalla.

Implantti vastaa purentateholtaan aitoa hammasta. Sen mukavuus suussa onkin selvästi parempi kuin irrotettavan proteesin.

Leuan luustoon ruuvattava implanttijuuri on tekohampaan ankkuri. Varsinaiset hammasproteesit rakennetaan ikenestä esiin pistävän ruuvin päälle vasta implanttijuuren luuduttua paikalleen.

Hymyä vilkaisemalla ei olekaan helppoa sanoa, onko keskustelukumppani yksi noin 110 000 suomalaisesta, joiden suussa on näitä titaanisia implantteja.

Yksinkertaisimmillaan implantti ja hammas saadaan paikalleen yhdessä paikallispuudutuksessa tehdyssä operaatiossa ja kahdella tätä seuraavalla käynnillä. Niistä ensimmäisessä laitetaan implantti paikalleen, ja sen luuduttua päälle rakennetaan toisessa vaiheessa hammas.

Jos operaatio on monimutkaisempi, tarvitaan usemapia käyntejä. Onnistumisennuste on kuitenkin hyvä.

"Suomessa tehdyistä hammasimplanteista onnistuu karkeasti arvioiden noin 95–98 prosenttia", kertoo Helsingin kaupungin ylihammaslääkäri Antti Pihakari. Hän oli mukana rakentamassa Suomeen implanttirekisteriä, johon ilmoitetaan kaikki asennetut hammasimplantit.

Noin yksi sadasta implantista ei kiinnity luuhun, ja noin yksi sadasta menetetään myöhemmin. Potilaskohtainen vaihtelu on suurta. Esimerkiksi kova tupakointi vähentää luutumisen onnistumisastetta. Myös leikkausten jälkeisen kotihoidon laiminlyönti heikentää onnistumista.

Implantti ei myöskään anna lupaa luistaa hampaiden pesusta. Vaikka karies ei tekohampaaseen tartu, on ympäröivästä ikenestä pidettävä yhtä hyvää huolta kuin aiemminkin.

Leikkaavan hammaskirurgin kokemuksellakin on merkitystä.

Suomessa implantteja asentaa kolmisensataa hammaslääkäriä, mutta valtaosa tekee leikkauksia harvoin. Suurimman osan implanteista asentaa pieni joukko.

Viime aikoina myös hammasimplanttien teknologia on kehittynyt. Kaksi leikkausta vaativien juurien rinnalle ovat tulleet yhdessä leikkauksessa laitettavat implantit. Niitä asennetaan jo lähes puolet.

Myös röntgenkuvaus on kehittynyt selvästi.

"Nykyaikainen röntgenlaite luo tietokoneen avulla kolmiulotteisen kuvan leukaluusta ja suun seudusta", selittää suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri Antero Salo. Hän leikkaa kahdeksansataa implanttia vuodessa ja suunnittelee operaatiot tietokoneella.

"Röntgenkamera ottaa suusta jopa kaksisataa kuvaa, joiden avulla se piirrtää luustosta mallin. Siitä näkee luun määrän ja mahdolliset ongelmakohdat", Salo selittää.

Implanttihoidolla on maine kalliina operaationa. Ja kalliita hoidot ovatkin. Salon arvion mukaan yhden hampaan korvaaminen implantilla maksaa helpoimmassa tapauksessa noin 2 200 euroa. Mutkikkaammassa tapauksessa operaation hinta nousee 3 000 euroon.

Viime vuosina suomalaisia on käynyt hankkimassa implantteja myös Tallinnassa, jossa hoidot ovat huomattavasti Suomea halvemmat.

Suurin osa implanteista asennetaan suun näkyvimmille paikoille ylös ja eteen.

Hammaslääkärit eivät silti pidä niitä vain esteettisenä vaihtoehtona. Pihakari korostaa implanttien parantavan purentakykyä. Itsenäisesti suussa oleva tekohammas on oma itsenäinen osansa, joka ei rasita muita hampaita siltojen tai proteesien tavoin.

Kansaneläkelaitos korvaa hammasimplanteista vain kirurgin työn osuutta. Voisi kuvitella, että implanttihoidoista tulisi tulevaisuudessa osa julkista hammashoitoa. Pihakari suhtautuu ajatukseen epäillen.

"Implanttihoito tulee olemaan aina kallista, ja se vie runsaasti hammashuollon voimavaroja."

Professori Könönen voisi puolestaan nähdä tulevaisuudessa erilaisia hoitomuotojen yhdistelmiä.

"Jos potilaalta puuttuvat kaikki hampaat ylä- tai alaleuasta, jo muutama implantti parantaisi purentakykyä selvästi. Loput voi korvata irrotettavalla proteesilla."

Hoitojen kalleuden hän laskee olevan suhteellista.

"Käyväthän ihmiset ulkomailla ja ostavat autoja. Eivätkö hampaat kuitenkin olisi perustavampi investointi?" Könönen kysyy.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.terveys@sanoma.fi