Keskusta esitteli "työn ohjelman"

 Keskustan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk) mielestä valtionyhtiöiden myyntitulojen käyttäminen pääosin valtionvelan lyhentämiseen on ollut jossain määrin passiivista ja heikkotuottoista rahankäyttöä.

Torstaina puolue ilmoittikin, että tukisi valtionyhtiöiden myyntituloilla osin uusia yrityksiä. Tukea ohjattaisiin nimenomaan kasvua ja uusien yritysten syntymistä tukeviin hankkeisiin.

Vanhanen esitteli kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk) kanssa "suomalaisen työn ohjelman", jolla luodaan työtä maasta poissiirtyvien työpaikkojen tilalle. Paikalla oli myös varapuheenjohtaja Mari Kiviniemi (kesk).

Keskusta puhui työllisyysasteen nostamisesta seuraavalla vaalikaudella "reippaasti yli 70 prosentin". Keskusta myös ilmoitti tavoitteenaan olevan täystyöllisyyden.

Demarit ovat arvostelleet keskustaa kunnianhimottomasta suhtautumisesta työllisyyskysymykseen.

Ex-valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) tyrmäsi keskustan esityksen heti. Hän piti esitystä vaatimattomana.

"Työllisyyden parantaminen ei näytä olevan korkealla tavoitteistossa."

Hän arveli keskustan olevan veronalennuslupaustensa vanki.

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä keskusta pyrkii nyt "hieman kömpelöllä" tavalla oikaisemaan kömmähdyksensä. Keskusta on muuttanut 20 000 uuden työpaikan tavoitteensa reilusti yli 20 000 uuden työpaikan tavoitteeksi, hän totesi tiedotteessaan.

Keskustan kertaluonteinen menojen lisäys vaalikaudella olisi noin 515 miljoonaa euroa, vaikka pääministeri puhuikin 700 miljoonasta.

Pekkarisen mukaan kyseessä on "uusi loikka" ja aiemmin esitellyn työllisyysohjelman "kova kärki".

Pekkarinen arvioi valtionyhtiöiden arvon valtiolle olleen hallituksen aloittaessa 11 miljardia, myyty on viisi miljardia ja jäljellä on 25 miljardia euroa. Hän sanoi potin sekä "ohentuneen" että "paksuuntuneen". Myyntiä hän ei pitänyt vaikeana, koska yksityinen raha asettuu ostajaksi "kipin kapin".

Vanhanen arvioi, että 40 vuotta sitten heidän ohjelmansa olisi nimetty "uudeksi teollistamisohjelmaksi".

Kertaluonteista rahaa on nyt tarjolla esimerkiksi perus- ja ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluille, yliopistoille ja tutkimus- ja kehitystyöhön. Varhaisimman vaiheen riskirahoituksen turvaaminen on saamassa rahaa kuten liikenneinvestoinnit.

Pekkarinen toisteli monesti sanaa kertaluonteinen, kunnes totesi osan kertaluonteisista rahoista jäävän pysyviksi.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi