Ratkaiseeko vaalit venäläisvähemmistö?

 Takavuosikymmeninä leukailtiin, että vaalit voittaa se puolue, joka saa Viipurin vaalipiirin äänet – Neuvostoliiton tuen.

Kun Neuvostoliittoa ei enää ole, vaalien ratkaisijaa on etsittävä lähempää. Se saattaa olla yllättävä – Suomen venäjänkielinen vähemmistö.

Venäjää äidinkielenään puhuvia on Suomessa jo yli 40 000. Juuri ilmestyneen Spektr Nedeli -lehden mukaan heistä noin 18 000 saa äänestää eduskuntavaaleissa.

Jos tämä joukko lähtee uurnille, yllätyksiä voi tulla. Viime vaalit ja pääministerin paikka ratkaistiin runsaalla 6 000 äänellä.

Venäjää puhuvat uussuomalaiset eivät ole vielä ehtineet tiukasti sitoutua puolueisiin, eikä heidän äänestyskäyttäytymistään tunneta.

Nyt heitä kannustetaan ensi kerran näyttävästi valtion varoilla ja venäjänkielisen lehden erikoisnumerolla käyttämään ääntään. Kyseessä on osa oikeusministeriön äänestysaktiivisuuskampanjaa.

Spektr Nedeli -lehden vaalinumero jaetaan näinä päivinä kaikkiin koteihin, joissa joku puhuu väestörekisterin mukaan venäjää.

Lehdessä kerrotaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta yleisesti ja eduskuntavaaleista erityisesti. Lehdessä on yksityiskohtaiset ohjeet, miten äänestäminen Suomessa tapahtuu.

Erikoisnumeroa ja sen jakelua rahoittavat valtion ohella muutama ammattiliitto ja joukko ehdokkaita vaalimainoksillaan.

Venäjänkielisistä äänestäjistä näyttävät mainosten lukumäärän perusteella kiinnostuneen eniten vihreät. Kokoomuksen ehdokkaita lehdessä ei sen sijaan näy lainkaan.

Venäjänkielisen väestön kansanedustajaksi tarjoutuu muiden muassa entinen rajavartioupseeri, kommodori evp Seppo Kanerva, joka on tällä kertaa keskustan ehdokkaana Helsingissä. Häntä kehuu vaalimainoksessa oma vaimo.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi