Älämölö vain siirtää koululakkautuksia

Mitä pitää tehdä, kun oman alueen koulu on lakkautusuhan alla?

Järjestä rivit. Nosta äläkkä. Puhu päättäjille huolestasi, perustele. Väsää mediatiedotteita, ehkä mielenosoituskin. Anna haastatteluja. Lopulta taputa itseäsi olalle, jos aikeista luovutaan.

Tuttu kaava Helsingissä jo parikymmentä vuotta.

Helsingin opetuslautakunta puolitti koulujen lakkautuslistan alkuviikosta. Opetusviraston ehdottaman yhdeksän koulun sijaan kartalta pyyhitään yksi lukio ja kolme sivukoulua.

Iso joukko vanhempia hyrisee nyt tyytyväisinä. Ikävä kyllä, ilo lienee lyhytaikaista.

Helsinki kiristää vyötä tulevina vuosina. Virkamiesten ja poliitikkojen vääntö ensi vuoden rahoista on jo aloitettu, ja opetustoimeen on luvassa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Päätös lakkautuslistan puolituksesta saattaakin käydä kalliiksi.

Kaava on varsin yksinkertainen: Suurin osa opetustoimen varoista kuluu opettajien palkkoihin ja tilakustannuksiin. Kun nyt päätettiin, että seinistä ei juurikaan säästetä, nipistyksen kohdistuvat väkeen. Se tarkoittaa isompia ryhmiä, vähemmän valinnaisaineita ja sijaisia.

Olisiko kuitenkin ollut fiksumpaa säästää seinistä?

Helsingissä on ylimääräistä koulutilaa. Koululaista kohden on yli kaksi neliömetriä enemmän tilaa kuin Vantaalla ja Espoossa.

Kaupungin suomenkielistä peruskoulua käy liki 34 000 lasta. Ennusteiden mukaan tilaa on tulevaisuudessa yhä enemmän, sillä kouluikäisten määrä putoaa lähitulevaisuudessa tuhansilla.

Lisäksi viitisenkymmentä koulua odottaa perusteellista remonttia. Sekin maksaa.

Listan lyhentäminen tarkoittaa, että lakkautuksia käsitellään todennäköisesti jälleen vuoden kuluttua. Samat koulut lienevät esillä silloinkin.

Älämölön sijaan äitien, isien ja kouluväen kannattaisi miettiä, mistä voitaisiin luopua. Kumman valitset, suuremmat luokkakoot vai muutaman sadan metrin pidemmän koulumatkan? Tässä kaupungissa ja talouskurissa kaikkea ei voi saada.

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi