30.4.2010 3:00
Suomalaiset opiskelijat valmistuvat hitaasti. Siksi opiskeluaikoja halutaan lyhentää.
Opiskelijat vastustavat suunnitelmia raivokkaasti.
Maaliskuussa Oulun yliopiston humanistiopiskelijat järjestivät mielenosoituksen, jota kutsuivat "humanismin kuolinmessuksi". Messukulkueen kärjessä marssi Jeesukseksi pukeutunut humanisti.
Raamatun mukaan Jeesus kidutettiin kuoliaaksi lävistämällä hänen raajansa.
Oululaishumanisteja uhkasi kauhistuttava kohtalo maisterintutkinnon rajaamisesta 130 opintopisteeseen. Jeesuksen perässä marssi hautajaissaatto, jonka kyltteihin oli kirjoitettu "akateeminen vapaus, kuollut 18. 3. 2010."
Suomessa kaivetaan esiin akateeminen vapaus aina, kun suunnitellaan opintoaikojen lyhentämistä.
Suomalaisopiskelijat pitävät akateemista vapautta jumalallisena oikeutena opiskella niin kauan kuin huvittaa.
Ei se sitä tarkoita.
Akateeminen vapaus on alun perin jalo käsite, joka sijaitsee jossain sananvapauden ja omantunnonvapauden välissä.
Se tarkoittaa, että tieteen tulee olla vapaata ja riippumatonta ja että tieteilijöiden ei tarvitse pelätä valtiovallan puuttumista tieteen tuloksiin. Se ei ole lupalappu, jolla opiskelija lunastaa oikeuden haahuiluun.
Akateemisen vapaussodan huumassa jää joka tapauksessa hämäräksi, miksi opiskelijat vastustavat pelkkää ajatustakin opiskeluaikojen lyhentämisestä.
Mitä pahaa tapahtuisi, jos hieman useampi humanisti saisi gradunsa valmiiksi ennen kuin sen viime vuosikymmenellä tulostettu kansilehti on ehtinyt kellastua?
Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi